Eilen illalla olin niin onnellinen kuin vihdoin pääsin oikeaan ravintolaan syömään todella hyvää thaikkuruokaa, enkä saanut illalliseksi 7elevenin mikroateriaa. Viime yö oli kertakaikkisen kamala. En saanut nukutuksi kuin tunnin pari, koska yöllä yltämme pyyhkäisi kamala myrsky, ja sateet ja kova tuuli jatkuivat tämänkin päivän ajan.
Heräsin yöllä räsähdyksiin ja paukkeeseen, myrsky oli niin voimakas että sähkötkin menivät. Aamulla herätessämme kurkkasin ovesta ulos ja siellä veden seassa uivat kaikki kenkämme. Keräsin omat ja Thepin kengät veden seasta kuivaamaan ja Thep kauhistuksekseen huomasi, että hänen suosikkikenkänsä olivat hukassa. Kahlasin vedessä ja sieltähän ne kegät kurkkasivat muutaman kymmenen metrin päästä käytävällä. Thep oli iki-onnellinen kun löysin ne. Surullistahan tässä on se, että kaikki nahkaiset ja mokkaiset todella arvokkaat kenkämme kastuivat ja ainoat, joiden vuoksi Thep oli huolissaan oli hänen Big C:stä ostamat siniset muovisläpärit, joitka ovat hänelle liian pienet ja jotka maksavat kaupassa 49 THB eli ripeän euron verran. Miehet, niillä ei ole kyllä mitään tajua kenkien päälle.
Sain vihdoinkin hääinfon kirjoitettua ja toivottavasti kaasot pistävät sen etiäpäin niin tulevat vieraat saavat jo alkaa miettimään majoittumisvaihtoehtoja Bangkokissa, Surinissa ja Hua Hinissa. On kyllä hyvin jännää mennä naimisiin. Ja hyvin jännää jälleen kerran tämä uuden firman pystyttäminen.
Anni
Minä taasen nukuin melkein koko myrskyn ajan, kaveri tuli illalla kyläilemään ja tietysti ilta meni rupatellessa ja nukkumaan menokin meni myohälle. Joten aamulla heräsin paniikissa kun puhelin alkoi pirraamaan. Olin niin varma, että nukuin pommiin tapaamisesta mikä oli aamulle sovittu. No kello olikin vasta yhdeksän ja Anni kyseli olenko huomannut myrskyä ja siis minullahan ei tuossa vaiheessa ollut myrskystä vielä mitään tietoa. Sitten kun heräilin tajusin, että sähkot on poikki ja viimeistään ulos mennessä kun ovi meinasi repeytyä käsistä tajusin tilanteet. Parvekkeelta kun katselin, niin lähimetsän puut olivat ihan nurin narin ja myos etuoven luona oli kiva vesilätäkko odottomassa. Minun kengistä suurin osa oli onneksi sisällä, joten piti vain pelastaa lenkkarit ja yhdet läpsyt oven ulkopuolelta.
Autoilu oli jonkin verran haastavaa aamulla kun lähdettiin sovittuun tapaamiseen, koska teistä osa oli kokonaan veden peitossa... Hondakin pääsi siis aamupesulle ajo reissun aikana. Ja useampaan kertaan päivän aikana vielä. Palaverin jälkeen lähdin itse taasen herkuttelemaan isaanilaisella ruualla, tällä kertaa suunnattiin Cha-Amin ja Hua Hinin puolessa välissä sijaitsevaan ravintolaan. Grillattua kissakalaa, som tam salaattia ja rapu currya oli tänään lounaalla tarjolla... aroi aroi sanon minä! Matkalla ravintolaan kolmi kaistaisesta moottoritiestä oli vain yksi kaista auki, kun vesi oli valloittanut muut kaista. Paikkapaikoin se yksikin kaista oli osittain veden alla.
Iltapäivällä touhuttiin taas firman juttuja ja sähkotkin oli palannut kotiin. Kiva oli tulla jääkaappi kylmään kotiin, kun ilmastointi oli huutanut vähän pidemmän aikaa. Iltasella suunnattiin sitten porukalla syomään. Ravintolan kriteerit olivat sisätila ja ruokaa. Päädyttiin market villageen eli paikalliseen ostoskeskukseen ja sieltä ravintolaksi valikoitui minun ja Annin yksi lemppareista, Shabushi. Ihana hot pot ravintola jossa myos sushia tarjolla. Tosin tänään susheissa oli vähän heikko tarjonta, mutta hot pot junaradalla kulki huomattavasti paremmin herkkuja kuin ennen. Ravintolan keskellä kulkee liukuhihna, jossa on erilaisia ruoka-aineita kokattavaksi hot potissa. Kasviksia, lihaa, kalaa, kanaa, simpukoita, katkarapuja, mustekalaa jne. Ravintolan hinnat on noussut muutamassa vuodessa aika paljon, mutta edelleen hinta laatu suhde on kohillaan. Neljän hengen ruokailut buffetissa maksoi 30€. Ravintola reissu oli myos hyvin hauska... Annin kanssa kikatettiin vedet silmissä milloin millekkin asialle. Naura herätti myos reenari poika, joka oli ensimmäistä kertaa kyseisessä ravintolassa syomässä. Herran nimi on Ek ja minä kerran kirjoitin vahingossa hänen nimensä mr. Egg eli herra kananmuna, no nyt voidaan käyttää reilusti tuota herra kananmuna nimeä, veti sitten buffetissa 5 kananmunaa. Ja Teppo tietysti vitsaili, että mihinkohän herra aikoo käyttää tuon kananmunista saadun energian.. Thaimaalaisia uskomuksia taasen :). Ja Annin kanssa saatiin kunnon naurut asiasta :). Illalla ajeltiin vielä kaupungilla muutama kierros, kun Teppo kävi hakemassa temppelirahoja ja me ihmeteltiin samalla autosta Hua Hinin iltaelämää. Ihan suhteellisen vilkkaalta näytti jo iltaelämä ravintoloissa, mikä on tosi positiivinen asia. Kuukausi sitten täällä oli vielä todella hiljaista.
Nyt aika vetää peitto korville ja mennä nukkumattia moikkaamaan! Huomenna päivä alkakoot aamu lenkillä, jos vaan luontoherra niin suo :).
Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti