Maanantaita Saigonista!

Aamu alkoi tänään reippaasti hotellin aamupalalla. Airasian sivuilla oli mainittu buffetaamiainen... No ihan sitä aamiainen ei ollut. Aamupalalla oli siis lista josta sai valita mitä haluaa syödä ja juoda. Ja jos oikein ymmärsin listalta sai valita vain aina yhden jutun. No maha tuli täyteen ja hyvin sillä pärjäsi puoleen päivään saakka. Aamiaisen jälkeen suuntasin Thaimaan suurlähetystöön viisumia anomaan. Hassua oli, kun menin sinne hakemuksen kanssa, tyttö tiskin takana kysyi, että haluanko varmasti turistiviisumin, että enkö työskentele enää samassa firmassa. Olenko vieraillut liian usein, kun olen jäänyt mieleen :). Seinällä ollut teksti sai myös sydämen vähän pamppailemaan, kun siellä luki : turisti viisumin käsittely 2-3päivää... Minun Paluuni Thaimaahan on siis huomenna. Virkailija tarkisti paperini ja kirjoitti kuitin ja sanoi, että tule huomenna hakemaan. Eli kaikki hyvin, vierailu kesti ehkä n. 5 minuuttia. Ei ollut ruuhkaa taaskaan lähetystössä. Huomenna iltapäivällä saan sitten noutaa viisumin ja pääsen palaamaan taas takaisin Thaimaahan. Ja siis jos ihmetyttää, että miksi teen turisti viisumin.. Joudumme anomaan sen vaihtoa Thaimaassa firman papereiden kanssa. Turistiviisumi on minun helpompi ensin anoa ja sitten vaihdetaan viisumityyppi Thaimaassa. Maksaa n. 500€ sen vaihto. Muuten olisin joutunut odottamaan firman papereita pidempään ja leima passista olisi umpeutunut.

Viisumikeikan jälkeen päätin jatkaa kohti kaupunkia. Hyppäsin taksiin ja minun epäonneksesi, sain kuskin joka ei puhunut sanaakaan englantia. Pyysin ajamaan minut oopperatalolle, mut kuski ei siis ymmärtänyt. Ekaa kertaa Saigonissa opastus kuskia käsimerkein minne ajaa ja pääsin jopa oikeaan paikkaan, vaikka välillä en ollut ihan varma missä oikein ajeltiin :). Hauska kokemus tämäkin.

Kaupungilla kiertelin enimmäkseen "tori" myymälöitä, joissa myyvät tehtaiden kakkoslaatuista tavaraa. Ja olin kenkä taivaassa... Aivan ihania Nine westin, Clarksin, Zaran jne. kenkiä... Mutta suuria osa koko 36-38... Meinasin jo luopua toivosta kunnes ne jumalaiset kengät tulivat vastaan. Ja pakkohan ne oli ostaa (isi jos luet tätä, ne kengät on työkengät... Edustus tilanteisiin). Muutamat muutkin työkengät sattui kohdalle ja tarttui mukaani. Löysin myös pari pitkähihaista juoksupaitaa aamulenkille, ei tarvitse aurinkorasvan kanssa koko ajan löträtä.

Päivällä kävin herkuttelemassa nuudelikeitolla, perinteen vuoksi. Joka kerta täällä ollessani olen käynyt syömässä nuudelikeiton samassa paikassa. Ja ihan yhtä hyvää oli kuin ennenkin. Muutenkin reissu mennyt perinteisellä kaavalla, dermalogican kasvohoito on yksi huippu juttu täällä... Melkein kahden tunnin hoito maksoi n.30€, ei ihan halvin juttu.. Mutta taatusti hintansa veroinen. Tosin Vietnamilaiset taitaa olla yhtä kohteliaita kuin Thaikutkin... Tarjosi minulle ikääntyvän ihon hoitoa, en siihen kuitenkaan suostunut. Kasvohoidon jälkeen hemmottelin itseäni myös pedikyyrillä, spa pedikyyri lakkauksen kanssa oli n. 13€.

Illalliseksi kävin hakemassa huoneeseen sushia. Tilaus oli mielenkiintoinen tehdä. Heillä oli menu vain paikallisella kielellä ja kuvien kanssa. Kuvat näyttivät vaan kaikki samoilta. Ja henkilökunnan englanninkielen taito ei ollut kehuttavin. Sain kuitenkin tilattua kolmea eri sorttimenttiä. Luulin tilannneeni lohta ja avokadoa, mutta sain tonnikalaa, rapua ja katkarapua. Rapu ja katkarapu sushit oli tosi hyviä, tonnikalaa söi ennemmin kuin otti selkäänsä, mutta ei ehkä ollut ihan miun suosikki.

Lyhykäisyydessään sellainen päivä minulla täällä siis... Monenlaista mahtui tähän päivään. Huomenna lisää seikkailua ja illalla sitten kotiin. Kyllä on jo vähän "koti ikävä".

-Hanna-