Hyvää maaliskuuta. Kevättä on rinnassa, kuten aina. All Around Asian porukalla on ollut merkittävä talvi kaikinpuolin, Hanna ja tytöt Hua Hinissa ovat tehneet kenttätyötä ja minä puolestaan ollut oman uuden työmaani eli vauvani kanssa. Talvi Thaimaassa on ollut poliittisesti tasaisen levollinen ja muutenkin asiat rullaa omalla painollaan.
Laitetaan talven tilannekatsausta tulemaan piakkoin!
T. Anni
torstai 3. maaliskuuta 2016
torstai 29. lokakuuta 2015
Empatiaa auringon alla
Sawasdee kha,
Syksy kääntyy pikkuhiljaa talvea kohden ja ilmat alkavat viilenemään. Tänäkin aamuna pakkasmittari näytti miinus viittä astetta ja piti villasukat kaivaa välittömästi kaapista aamulla herätessä. Tällaisina kuuraisina päivinä sitä miettii teekupin äärellä, miten monta hienoa vuodenaikaa on jäänytkään välistä maailmalla auringossa bailatessa. Mutta sekuntiakaan en menneistä vuosista antaisi pois, päinvastoin. On hienoa kuinka avaran maailmankatsomuksen on saanut kuin huomaamattaan lahjaksi kuluneiden vuosien aikana.
Hassua muuten miten lämpömittari muuttuu termiltään pakkasmittariksi heti kun ilmat viilenee. Hassua on myös se, että Thaimaassa suomalaiset aina hakevat talon nurkilta lämpömittareita ja ihmettelee, miksei paikallisilla ole mittareita ikkunoiden pielissä niinkuin meillä Suomessa. Thaimaassa on tosissaan niin kelpokelit vuoden ympäri etteivät heidän tarvitse lämpötiloja mittailla.
Eilen illalla se tapahtui, matkakuume äityi niin pahaksi, että oli pakko tilata meidän pesueelle meno-paluu Thaimaahan. Tämän vuoden elämänmuutos on ollut huikea, on täällä Suomessa hyviäkin puolia, kuten nämä vaihtelevat vuodenajat. Olisi kieltämättä silti ollut mukavaa jos olisimme saaneet tänäkin vuonna Suomen kesän kokea, mutta ehkä sitten tulevana vuonna taas tarkenee pihalla kesälläkin.
Eilen katsoimme Thaimaahan liittyvän dokumentin televisiosta ja ko. ohjelmassa oli keskustelun näkökulmana empatia Tunnan ja Rikun johdattamana. Kyseinen dokkari herätti Thaimaan koti-ikävän, koska siinä Bangkokissa ja Isaanissa pyörittiin, vaikka itse aihe olikin raskas ja surullinenkin. Täällä Suomessa on saanut menneen syksyn aikana huomata, kuinka ihmisillä on pelko siitä että toiset saa enemmän ja empatiakykyä ei ole juurikaan ollut havaittavissa jos sosiaalista mediaa ja netin keskustelupalstoja selaa. Mahtavaa että internetaika on tuonut sen lahjan, että kuka tahansa meistä saa kirjoittaa melkeinpä minne tahansa ja mitä tahansa, näin ollen minullakin on paraikaa mahdollisuus asiasta avautua. Tällä asialla on valitettavasti se varjopuolensa.
Huomaan todella suuren eron suomalaisten ja thaimaalaisten välillä empatiakyvyssä, toisten ihmisten kunnioittamisessa ja auttamisessa. Tietysti tämä on karkea yleistys, aina löytyy poikkeuksia, tietysti. Mieheni perhe kun on hyvin buddhalainen ja olen tottunut siihen, että kadulla oleville kerjäläisille annetaan pari lanttia, eikä tuhahdeta ja käännetä päätä pois että perkeles kerjälänen menehän mistä olet tullutkin. Olen myös huomannut, että suomalaiset eivät kunnioita perhettään samalla tavalla kuin thaimaalaiset, sosiaaliturva suo sen itsekeskeisyyden meille. Meidän ei tarvitse esim. huolehtia konkreettisesti vanhemmistamme jos emme halua, valtio pitää siitä rahallisen huolen niinkuin lapsistammekin. Se on aika pöyristyttävää. Olen myös oppinut ajattelemaan mieheni tavoin, että hyvä poikii. Jos teen toisille hyvää tai autan toisia hädässä, se tulee itselleni tuplana takaisin. Olen huomannut että suomalaiset ovat pelästyneet valtion huonosta taloustilanteesta ja se puretaan esimerkiksi vihana ulkomaalaisia kohtaan. Nämä asiat sotketaan keskenään. Pelätään että me kantasuomalaiset jäädään jostain paitsi ja niinkuin somesta luin osa sosiaalitoimiston asiakkaista on huolissaan että ulkomaalaiset vievät heidän valtiolta saamansa lisäavustukset. Ihmisillä on myös oikeus kommentoida ja arvostella kaikkia kaikessa rankoin sanankääntein, surunkin keskellä. Peräänkuulutan siis empatiaa. Jos on paha olla, kannattaa laittaa simmut hetkeksi kiinni ja meditoida. Miettiä kivoja asioita ja hengittää syvään pari kertaa. Tai mennä vaikka pikkupakkasella metsään ja halata puuta. Sekin auttaa.
Meidän pesue siis fiilistelee Thaimaan aurinkoa täältä Torniosta käsin ja lopuksi saanen esitellä uuden tulokkaamme, meidän rakkauden hedelmämme, äitin rakkaan poikasen.
Onneksi elämä on ihanaa jos sen oikein oivaltaa! :) Positiivista viikonloppua ja muistakaa pitää itsestänne ja toisistanne huolta. Muistakaa unelmoida ja haaveilla lämpimästä, se piristää mieltä näin pakkasen keskellä.
Terkuin,
Anni
Syksy kääntyy pikkuhiljaa talvea kohden ja ilmat alkavat viilenemään. Tänäkin aamuna pakkasmittari näytti miinus viittä astetta ja piti villasukat kaivaa välittömästi kaapista aamulla herätessä. Tällaisina kuuraisina päivinä sitä miettii teekupin äärellä, miten monta hienoa vuodenaikaa on jäänytkään välistä maailmalla auringossa bailatessa. Mutta sekuntiakaan en menneistä vuosista antaisi pois, päinvastoin. On hienoa kuinka avaran maailmankatsomuksen on saanut kuin huomaamattaan lahjaksi kuluneiden vuosien aikana.
Hassua muuten miten lämpömittari muuttuu termiltään pakkasmittariksi heti kun ilmat viilenee. Hassua on myös se, että Thaimaassa suomalaiset aina hakevat talon nurkilta lämpömittareita ja ihmettelee, miksei paikallisilla ole mittareita ikkunoiden pielissä niinkuin meillä Suomessa. Thaimaassa on tosissaan niin kelpokelit vuoden ympäri etteivät heidän tarvitse lämpötiloja mittailla.
Eilen illalla se tapahtui, matkakuume äityi niin pahaksi, että oli pakko tilata meidän pesueelle meno-paluu Thaimaahan. Tämän vuoden elämänmuutos on ollut huikea, on täällä Suomessa hyviäkin puolia, kuten nämä vaihtelevat vuodenajat. Olisi kieltämättä silti ollut mukavaa jos olisimme saaneet tänäkin vuonna Suomen kesän kokea, mutta ehkä sitten tulevana vuonna taas tarkenee pihalla kesälläkin.
Eilen katsoimme Thaimaahan liittyvän dokumentin televisiosta ja ko. ohjelmassa oli keskustelun näkökulmana empatia Tunnan ja Rikun johdattamana. Kyseinen dokkari herätti Thaimaan koti-ikävän, koska siinä Bangkokissa ja Isaanissa pyörittiin, vaikka itse aihe olikin raskas ja surullinenkin. Täällä Suomessa on saanut menneen syksyn aikana huomata, kuinka ihmisillä on pelko siitä että toiset saa enemmän ja empatiakykyä ei ole juurikaan ollut havaittavissa jos sosiaalista mediaa ja netin keskustelupalstoja selaa. Mahtavaa että internetaika on tuonut sen lahjan, että kuka tahansa meistä saa kirjoittaa melkeinpä minne tahansa ja mitä tahansa, näin ollen minullakin on paraikaa mahdollisuus asiasta avautua. Tällä asialla on valitettavasti se varjopuolensa.
Huomaan todella suuren eron suomalaisten ja thaimaalaisten välillä empatiakyvyssä, toisten ihmisten kunnioittamisessa ja auttamisessa. Tietysti tämä on karkea yleistys, aina löytyy poikkeuksia, tietysti. Mieheni perhe kun on hyvin buddhalainen ja olen tottunut siihen, että kadulla oleville kerjäläisille annetaan pari lanttia, eikä tuhahdeta ja käännetä päätä pois että perkeles kerjälänen menehän mistä olet tullutkin. Olen myös huomannut, että suomalaiset eivät kunnioita perhettään samalla tavalla kuin thaimaalaiset, sosiaaliturva suo sen itsekeskeisyyden meille. Meidän ei tarvitse esim. huolehtia konkreettisesti vanhemmistamme jos emme halua, valtio pitää siitä rahallisen huolen niinkuin lapsistammekin. Se on aika pöyristyttävää. Olen myös oppinut ajattelemaan mieheni tavoin, että hyvä poikii. Jos teen toisille hyvää tai autan toisia hädässä, se tulee itselleni tuplana takaisin. Olen huomannut että suomalaiset ovat pelästyneet valtion huonosta taloustilanteesta ja se puretaan esimerkiksi vihana ulkomaalaisia kohtaan. Nämä asiat sotketaan keskenään. Pelätään että me kantasuomalaiset jäädään jostain paitsi ja niinkuin somesta luin osa sosiaalitoimiston asiakkaista on huolissaan että ulkomaalaiset vievät heidän valtiolta saamansa lisäavustukset. Ihmisillä on myös oikeus kommentoida ja arvostella kaikkia kaikessa rankoin sanankääntein, surunkin keskellä. Peräänkuulutan siis empatiaa. Jos on paha olla, kannattaa laittaa simmut hetkeksi kiinni ja meditoida. Miettiä kivoja asioita ja hengittää syvään pari kertaa. Tai mennä vaikka pikkupakkasella metsään ja halata puuta. Sekin auttaa.
Meidän pesue siis fiilistelee Thaimaan aurinkoa täältä Torniosta käsin ja lopuksi saanen esitellä uuden tulokkaamme, meidän rakkauden hedelmämme, äitin rakkaan poikasen.
Onneksi elämä on ihanaa jos sen oikein oivaltaa! :) Positiivista viikonloppua ja muistakaa pitää itsestänne ja toisistanne huolta. Muistakaa unelmoida ja haaveilla lämpimästä, se piristää mieltä näin pakkasen keskellä.
Terkuin,
Anni
keskiviikko 30. syyskuuta 2015
Auttamalla hyva mieli myos itselle
Hei kaikille pitkasta aikaa, Hanna huhuilee taalta Hua Hinista. Kesa meni vauhdilla ja viime talvi viela kovempaa kyytia, joten en ole juuri kerinnyt omasta puolestani blogiin kirjoitella. Kesan vietin Suomessa ja oli kohtuullisen rankka kesa - mutta hengissa siitakin selvittiin, kokemusta rikkaampana :). Nyt olen ollut kolmisen viikkoa Thaimaan auringon alla ja kivasti on paassyt taalla jo normi tyorytmiin.
Lauantain hyvien tekojen jalkeen lahdimme katsomaan milta Pattayan elama nayttaa. Voisi sanoa, etta mentiin aaripaasta toiseen... Pattaya oli nyt paljon hiljaisempi kuin mita olin sen tottunut nakemaan. Yleensa kuhiseva ja menoltaan jopa villi Pattaya vaikuttu turisti pulassaan aika rauhalliselta. Olimme Pratanakin alueella eli kukkulalla sijaitsevassa kerrostalo asunnossa, asunnossa oli taysi varustelu, oikein viehattava asunto edulliseen hintaan. (Jos Pattayalta tarvitsette asuntoa, kannattaa ottaa yhteytta) Uima-allas talon katolla jonne ei valitettavasti kylla ehditty pulahtaa. Aikamme meni kavellessa ympariinsa, kaytiin katsomassa mm. Nakoalakukkulalla maisemia, nautittiin keskella keskustaa upeasta merimaisemasta kahvikupposen aaressa, katseltiin hotelleja ja niiden sijainteja, ajeltiin lavataksilla ja kaytiin myos katsomassa kuuluisa Pattayan kavelykatu. Reissu oli aivan ihana, onneksi meilla oli matkassa mukana hyva paikallisopas, joka tunsi Pattayan kuin omat taskunsa.
Eli monenlaista olen ennattanyt taalla jo touhuta toiden puolesta. Nyt vuorossa olisi laskujen kirjoitusta, muutamia varauksia ja sitten kotia kohti. Illalla pitaisi menna Dole Thain koriskentille tekemaan voimaharjoittelua paikallisen ohjaajan kanssa. Ensi viikonlopulle olisi ehka Isaanin reissua tiedossa ja sitten alkaakin pikku hiljaa isot ryhmat tulla, joten tyot alkaa toden teolla. Nyt toivotan kaikille oikein aurinkoista paivaa ja yritan paivitella vahan useammin kuulumisia taalta suunnalta.
Taalla eletaan viela sadekauden loppua, joten sateitakin on saatu. Muutama viikko sitten vetta tuli ihan kunnolla, tosin itse missasin vesisateen kattelemalla telkkaria viltin alla. Facebookkia selaillessa tajusi, etta nyt on tullut vetta kunnolla. Soi 112 alueella osa autoista oli jaanyt kokonaan veden alle, etta katosta nakyi vain pieni osa. Myos keskustassa tulvi, City Beach hotellin takana kulkeva katu oli muuttunut joeksi ja osa paikallisista oli tietysti tasta innostuneena ruenneet surffaamaan styroksin palasilla veden paalla. Itse uskaltauduin vasta sateen jalkeen ulos ja oman kodin laheisyydessa, vetta ei juuri ollut tulviksi saakka. Mutta uutiskuvat vahan jopa jarkyttivat seuraavana paivana, kun aurinko paistoi ja tulvista/ veden paisumuksesta ollut enaa tietoakaan. Pariin kertaan pienemmat sateet on kylla kastellut minutkin matkan varrella ja yksi paiva oltiin menossa syomaan paikalliseen ravintolaan, jonne ei sit lopulta paasty kun se koko tie oli jokea muistuttava. Kun mopon renkaat alkoi olla veden alla, totesin, etta nyt on paras vaihtaa suuntaa ja vaihtaa ruokapaikkaa. Joten paadyttiin sitten som tam ravintolaan herkuttelemaan isaanilaisella ruualle. Nam Nam.
Muuten paivat on tayttynyt toimistotoista, kovasti talven eteen tehdaan hommia. Valilla tuntee itsensa ihan kuuluisuudeksi, kun joka paiva odottaa nippu hotellisopimuksia, joihin tietysti saa allekirjoituksen raapustaa. Ollaan saatu nyt paljon sopimuksia, Bangkokista, Samuilta, Hua Hinista ja Pattayalta, joten ei kun hotelleja bookkaamaan. Myos kuljetus varaukset lomalle on hyva tehda hyvissa ajoin, parhaillaan tilailen jo joulu-tammikuun kyytitilauksia. Mita aiemmin on liikenteessa, sen parempi. Meidan kautta on siis mahdollisuus tilata esim. lentokenttakuljetuksia BKK-HUA, BKK-Pattaya jne.. Meidan nettisivut on nyt tyon alla, sinne on tulossa varausjarjestelma ja myos vuokrattavista kohteista esittelyt ja varauskalenteri, ihan jo innolla odotan uusia sivuja :).
Viime lauantaina oli aika vahan hellittaa otetta toimistohommista ja lahdettiin meidan toimistotyton ja yhden Suomalaisen perheen kanssa vierailemaan Pranburin kaupungissa. Kerasimme viime talven aikana toimistolle Suomalaisten jattamia vaatelahjoituksia ja kavimme myos Makrossa ostoksilla ostamassa lapsille riisia, mehua ja naposteltavaa. Ja lauantaina kavimme sitten viemassa meidan lahjoitukset Pranburin Mercy house lastenkotiin. Lastenkodissa on talla hetkella 24 lasta, ialtaan lapset ovat 7-19 vuotiaita. Lastenkodissa on kaiken kaikkiaan 25 paikkaa. Lapset ovat kotoisin Prachuabin provinssin alueelta ja osa lapsista ovat Kareen heimolaisia Kaeng Rachanin luonnonpuiston alueella olevilta vuorilta kotoisin ja saavat nyt lastenkodista paremmat evaat elamaan ja myos rakkautta ja huolenpitoa. Paikkaa pyorittaa Thaimaalainen kristitty pariskunta ja heidan tyttarensa. Monet paikalliset kayvat myos lahjoittamassa lastenkotiin vaatteita, tietokoneita, kirjoja, ruokaa jne. Samaan aikaan meidan kanssamme oli myos yksi Hua hinin ravintola, jotka toivat lapsille paiva ruuan ravintolastaan. Lapset kayvat valtion koulua ja iltaisin viettavat yhdessa lastenkodissa aikaa. Saavat katsoa televisiota, mutta television katsomisessa on myos rajat, eli eivat saa koko iltaa viettaa television aaressa (tekisi valilla hyvaa myos suomi teineille). Lapset myos opetetaan kotitoihin lastenkodissa, eli osallistuvat perheen kanssa kaikkiin toihin lastenkodin alueella. Valilla siivotaan, valilla tehdaan ruokaa jne. Thaimaan valtio ei tue millaan tavalla lastenkodin toimintaa, vaan ainoastaan lahjoitusten avulla pyorittavat toimintaa. Rahalahjoituksilla toteuttavat esim. lasten lomien aikaan jonkun retken lasten kanssa. Myos paikalliset yritykset ovat monesti sponsoroimassa naita tapahtumia, olivat esim. paasseet lahjoitusten turvin viettamaan mukavaa paivaa vesipuistoon. Eli jos itse haluatte paasta auttamaan, voitte tuoda mukananne lasten vaatteita, kenkia ja leluja. Voimme toimittaa ne puolestanne tai voimme sopia ajankohdan milloin lahdemme toimittamaan lahjoitukset lastenkotiin. Lastenkoti tekee myos yhteistyota muiden lasten kotien kanssa, jos lahjoituksia tulee paljon esim. jouluna, auttavat myos muita ja jakavat omista lahjoituksistaan muihin lastenkoteihin. Itselle ainakin tuli hyva mieli, kun teimme jotain hyvaa ja veimme iloista mielta rankan elaman kokeneille lapsille. Antaa taas hyvan syyn miettia, miten itse pitaisi olla onnellinen, kuinka onnekas on ollut kun on syntynyt hyvien tahtien valossa rakastavaan ja huoltapitavaan perheeseen, eika ole tarvinnut lapsena raataa tai tehda toita vaan on saanut nauttia lapsuudesta ja olla lapsi. On ollut harrastukset ja saanut viettaa aikaa kavereiden kanssa. On aina ollut koti jossa on turvallista ja lamminta, on katto paan paalla ja ruokaa poydassa. Aina ei tajua ennen kuin nakee omin silmin, etteivat ne ole kaikille mitaan itsestaan selvyyksia.
Lauantain hyvien tekojen jalkeen lahdimme katsomaan milta Pattayan elama nayttaa. Voisi sanoa, etta mentiin aaripaasta toiseen... Pattaya oli nyt paljon hiljaisempi kuin mita olin sen tottunut nakemaan. Yleensa kuhiseva ja menoltaan jopa villi Pattaya vaikuttu turisti pulassaan aika rauhalliselta. Olimme Pratanakin alueella eli kukkulalla sijaitsevassa kerrostalo asunnossa, asunnossa oli taysi varustelu, oikein viehattava asunto edulliseen hintaan. (Jos Pattayalta tarvitsette asuntoa, kannattaa ottaa yhteytta) Uima-allas talon katolla jonne ei valitettavasti kylla ehditty pulahtaa. Aikamme meni kavellessa ympariinsa, kaytiin katsomassa mm. Nakoalakukkulalla maisemia, nautittiin keskella keskustaa upeasta merimaisemasta kahvikupposen aaressa, katseltiin hotelleja ja niiden sijainteja, ajeltiin lavataksilla ja kaytiin myos katsomassa kuuluisa Pattayan kavelykatu. Reissu oli aivan ihana, onneksi meilla oli matkassa mukana hyva paikallisopas, joka tunsi Pattayan kuin omat taskunsa. 
-Hanna-
maanantai 31. elokuuta 2015
Syksy saapuu
Syysterveiset kaikille tasapuolisesti!
Nyt on kesä hurahtanut koto-Suomessa ja aika katsoa tulevaan eli kääntää ajatukset tulevaan talveen ja Thaimaan lämpöön. Luojan kiitos viimeiset kaksi viikkoa on ollut suhtkoot lämpimät kelit täällä pohjolassa. Meinasi jo huumori loppua tuon sateisen heinäkuunkin jälkeen. Viime kesä täällä Suomessa oli jotenkin niin seesteinen ja ilmaystävällinen, heti vapusta oli jo lämmintä. Kylmä juhannus kuulukin Suomen kesään, on mukavaa paistaa makkaraa pilkkihaalareissa mökillä ja lämmitellä käsiä juhannusnuotiolla... se on osa lapin kesää. Tänä kesänä se juhannusilma vaan ei loppunut ennen elokuun puoliväliä, villahousut ja nenäliinat ovat kuuluneet koko kauden kesäasusteisiin, ei suinkaan rantasandaalit ja hellehatut.
Olemme viihtyneet todella hyvin täällä Suomessa, on rauhallista ja seesteistä olla. Olemme tehneet paljon töitä ja nähneet sukulaisia ja ystäviä. Lopetin juuri työrupeaman täällä kotipaikkakunnallani ja nyt innolla suuntaan ajatukseni Thaimaahan, toiseen kotimaahamme. Syksy on koittanut joten alamme päivitämään Thaimaan tietoutta ja rakentamaan lomatarjouksia tulevalle talvikaudelle.
Muistakaa että Hua Hinin seudulle Thaimaahan voi matkustaa kaikkina vuoden aikoina jos ei kesäkelit Suomessa innosta, kesäisin hintataso on vielä matalampi kuin talvisin eikä ole matkakohteet turisteja täynnä. Jos on syysloma tulossa ei muuta kuin Thaimaahan! Laitamme myös nettiin ja facebook sivuillemme syys - ja talvitarjouksia joten sieltä voitte katsella ja haaveilla tulevasta lomamatkasta. Täällä jo innosta puhkumme, toivottavasti tulevasta matkailukaudesta Thaimaassa tulee turvallinen, lämmin ja ikimuistoinen kaikille meille Thaimaa faneille ja teille ensikertalaisille jotka suunnittelette Thaimaan lomaa. Muistakaa että voitte laittaa Thaimaahan tai tulevaan lomamatkaan liittyviä kysymyksiä meille tulemaan (esimerkiksi meidän facebook - sivuille).
Sawasdee kha,
Palaamisiin.
Terveisin,
Anni
Nyt on kesä hurahtanut koto-Suomessa ja aika katsoa tulevaan eli kääntää ajatukset tulevaan talveen ja Thaimaan lämpöön. Luojan kiitos viimeiset kaksi viikkoa on ollut suhtkoot lämpimät kelit täällä pohjolassa. Meinasi jo huumori loppua tuon sateisen heinäkuunkin jälkeen. Viime kesä täällä Suomessa oli jotenkin niin seesteinen ja ilmaystävällinen, heti vapusta oli jo lämmintä. Kylmä juhannus kuulukin Suomen kesään, on mukavaa paistaa makkaraa pilkkihaalareissa mökillä ja lämmitellä käsiä juhannusnuotiolla... se on osa lapin kesää. Tänä kesänä se juhannusilma vaan ei loppunut ennen elokuun puoliväliä, villahousut ja nenäliinat ovat kuuluneet koko kauden kesäasusteisiin, ei suinkaan rantasandaalit ja hellehatut.
Olemme viihtyneet todella hyvin täällä Suomessa, on rauhallista ja seesteistä olla. Olemme tehneet paljon töitä ja nähneet sukulaisia ja ystäviä. Lopetin juuri työrupeaman täällä kotipaikkakunnallani ja nyt innolla suuntaan ajatukseni Thaimaahan, toiseen kotimaahamme. Syksy on koittanut joten alamme päivitämään Thaimaan tietoutta ja rakentamaan lomatarjouksia tulevalle talvikaudelle.
Muistakaa että Hua Hinin seudulle Thaimaahan voi matkustaa kaikkina vuoden aikoina jos ei kesäkelit Suomessa innosta, kesäisin hintataso on vielä matalampi kuin talvisin eikä ole matkakohteet turisteja täynnä. Jos on syysloma tulossa ei muuta kuin Thaimaahan! Laitamme myös nettiin ja facebook sivuillemme syys - ja talvitarjouksia joten sieltä voitte katsella ja haaveilla tulevasta lomamatkasta. Täällä jo innosta puhkumme, toivottavasti tulevasta matkailukaudesta Thaimaassa tulee turvallinen, lämmin ja ikimuistoinen kaikille meille Thaimaa faneille ja teille ensikertalaisille jotka suunnittelette Thaimaan lomaa. Muistakaa että voitte laittaa Thaimaahan tai tulevaan lomamatkaan liittyviä kysymyksiä meille tulemaan (esimerkiksi meidän facebook - sivuille).
Sawasdee kha,
Palaamisiin.
Terveisin,
Anni
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Neiti kevät
Sawasdee kha!
Maaliskuu se näemmä tekee loppuaan, sateetkin alkoivat pari päivää sitten ja tähän aikaan vuodesta muuttolinnut lentää takaisin kohti pohjolaa. Näin myös suomalaiset Thaimaasta alkavat palata takaisin kotiin kesän viettoon ja sama koskee myös pesuettamme. Teppo lentää huomenna Suomeen ja menee lappiin hiihtelemään ja kesälomalle. Itse odotan ensi kuun alkuun ja lähden sitten hyvin ansaitulle kesälomalle. Tämän talven vapaat voi laskea yhden käden sormissa. Silmänaluset alkaa olemaan sitä sävyä että kunnon unet tekisi poikaa. Huhtikuun lupaukseni on pitää itsestäni hyvää huolta ja meinaan toteuttaa tätä lupausta koko kesän ajan.
Maaliskuuhun loppuu virallinen high season. Matkailusesonki täällä Thaimaassa alkaa pikkuhiljaa hiipumaan ja näin myös toimintamme rauhoittuu kesää kohden. Meillä on asiakkaita ja toimintaa ympäri vuoden, mutta kesällä on talvea huomattavasti rauhallisempi tahti. Kesän valmistelut ovat vauhdissa ja suunnitelmat ensi talvelle. Nyt on se aika vuodesta että asetetaan katse tulevaan ja pistetään mennyt talvi purkkiin ja säilötään hyvinä muistoina arkistoihin. Otetaan oppia virheistä ja tehdään muutoksia sekä kokeillaan uusia ideoita.
Meillä on ollut ihan mieletön talvi ja ei ole tarvinnut peukaloita pyöritellä toimistolla. On ollut ilo tehdä tiiviisti töitä muun muassa Hua Hinin seudun suomalaisten ja Aurinkomatkojen kanssa ja kesällä tulen varmasti kaipaamaan retkiä, kokouksia ja asiakastapaamisia uima-altaiden äärellä sekä muuta talven oheistoimintaa mitä tässä työssämme teemme. Työ on yksi elämänsuola ja luojan kiitos on mahdollisuus tehdä tällaista työtä mitä arvostaa ja rakastaa sydämestään. Ei tätä kausityötä muuten jaksaisikaan. Kiitos myös muille yhteistyökumppaneille, mieletön fiilis näin loppukaudesta!
Me Tepon kanssa avataan nyt kesälomakausi, Hanna jää tänne kesäkuuhun saakka ja Nat tulee päästämään Hannan lomalle. Orn lähtee Natin tullessa Norjaan lomalle ja Chat pitää puolestaan lomansa syksyllä. Pari mimmiä pitää puljun pystyssä paikan päällä vuorotellen ja se miehitys riittää hyvin kesäkaudella. Talvella tilanne on toinen. Lähden siis nauttimaan keväthangista ja hoidan tarvittavat toimistotyöt sähköpostitse. Nykyään on niin helppoa kun ei ole väliä missä maailman kolkassa on, asioita pystyy hoitamaan yllättävän helposti internetin avulla. Onneksi ei tarvitse lomailla koko kesää Suomessa, lomailu on yllättävän puuduttavaa kun on tottunut 14-tuntisiin työpäiviin. Mukava vastapainotyö herkkutorilla odottaa! Työ tekijäänsä kiittää vai miten se oli :)
Nyt siis on aika pakata ja siivota ja arkistoida ja valmistella. Muistakaa että tänne thaimaanlahden seudulle kannattaa tulla kesällä lomailemaan, kelit ovat mainiot ja hintataso matala. Ei muuta kuin yhteydenottoa sähköpostiin ja kysymään edullisia hotellitarjouksia!
Nyt innolla odottaen että pääsee perheen pariin ja näkemään ystäviä ja elämään normaalia suomalaista arkea... hetken se hurma kestää :) Ja kaipuu Taikamaahan palaa!
Mukavaa kevättä kaikille!
Ps. Pari fiilistelykuvaa kesäduunista joka odottaa.
Kalamestari näyttää kuinka hymyillään kokosuulla!
Työni herkkutorilla
Terveisin,
Anni-Helena
Maaliskuu se näemmä tekee loppuaan, sateetkin alkoivat pari päivää sitten ja tähän aikaan vuodesta muuttolinnut lentää takaisin kohti pohjolaa. Näin myös suomalaiset Thaimaasta alkavat palata takaisin kotiin kesän viettoon ja sama koskee myös pesuettamme. Teppo lentää huomenna Suomeen ja menee lappiin hiihtelemään ja kesälomalle. Itse odotan ensi kuun alkuun ja lähden sitten hyvin ansaitulle kesälomalle. Tämän talven vapaat voi laskea yhden käden sormissa. Silmänaluset alkaa olemaan sitä sävyä että kunnon unet tekisi poikaa. Huhtikuun lupaukseni on pitää itsestäni hyvää huolta ja meinaan toteuttaa tätä lupausta koko kesän ajan.
Maaliskuuhun loppuu virallinen high season. Matkailusesonki täällä Thaimaassa alkaa pikkuhiljaa hiipumaan ja näin myös toimintamme rauhoittuu kesää kohden. Meillä on asiakkaita ja toimintaa ympäri vuoden, mutta kesällä on talvea huomattavasti rauhallisempi tahti. Kesän valmistelut ovat vauhdissa ja suunnitelmat ensi talvelle. Nyt on se aika vuodesta että asetetaan katse tulevaan ja pistetään mennyt talvi purkkiin ja säilötään hyvinä muistoina arkistoihin. Otetaan oppia virheistä ja tehdään muutoksia sekä kokeillaan uusia ideoita.
Meillä on ollut ihan mieletön talvi ja ei ole tarvinnut peukaloita pyöritellä toimistolla. On ollut ilo tehdä tiiviisti töitä muun muassa Hua Hinin seudun suomalaisten ja Aurinkomatkojen kanssa ja kesällä tulen varmasti kaipaamaan retkiä, kokouksia ja asiakastapaamisia uima-altaiden äärellä sekä muuta talven oheistoimintaa mitä tässä työssämme teemme. Työ on yksi elämänsuola ja luojan kiitos on mahdollisuus tehdä tällaista työtä mitä arvostaa ja rakastaa sydämestään. Ei tätä kausityötä muuten jaksaisikaan. Kiitos myös muille yhteistyökumppaneille, mieletön fiilis näin loppukaudesta!
Me Tepon kanssa avataan nyt kesälomakausi, Hanna jää tänne kesäkuuhun saakka ja Nat tulee päästämään Hannan lomalle. Orn lähtee Natin tullessa Norjaan lomalle ja Chat pitää puolestaan lomansa syksyllä. Pari mimmiä pitää puljun pystyssä paikan päällä vuorotellen ja se miehitys riittää hyvin kesäkaudella. Talvella tilanne on toinen. Lähden siis nauttimaan keväthangista ja hoidan tarvittavat toimistotyöt sähköpostitse. Nykyään on niin helppoa kun ei ole väliä missä maailman kolkassa on, asioita pystyy hoitamaan yllättävän helposti internetin avulla. Onneksi ei tarvitse lomailla koko kesää Suomessa, lomailu on yllättävän puuduttavaa kun on tottunut 14-tuntisiin työpäiviin. Mukava vastapainotyö herkkutorilla odottaa! Työ tekijäänsä kiittää vai miten se oli :)
Nyt siis on aika pakata ja siivota ja arkistoida ja valmistella. Muistakaa että tänne thaimaanlahden seudulle kannattaa tulla kesällä lomailemaan, kelit ovat mainiot ja hintataso matala. Ei muuta kuin yhteydenottoa sähköpostiin ja kysymään edullisia hotellitarjouksia!
Nyt innolla odottaen että pääsee perheen pariin ja näkemään ystäviä ja elämään normaalia suomalaista arkea... hetken se hurma kestää :) Ja kaipuu Taikamaahan palaa!
Mukavaa kevättä kaikille!
Ps. Pari fiilistelykuvaa kesäduunista joka odottaa.
Kalamestari näyttää kuinka hymyillään kokosuulla!
Työni herkkutorilla
Terveisin,
Anni-Helena
torstai 12. maaliskuuta 2015
Hyvää norsun päivää!
Hei,
Hyvää norsun päivää täältä taikamaasta. Tänään pitää bongailla kaduilla josko näkyisi vuotuista norsukulkuetta Petkaseam roadilla. Kesä on koittanut ja läpöä riittää. Tänä keväänä on paljon kuumemmat kelit mitä viime vuonna samaan aikaan. Päivälämpötilat alkaa huitelemaan plus 33-38 asteen välissä ja kaivattua sadetta ei vieläkään näy. Tänään on yllättäen pilvinen päivä joten toivotaan että saataisiin edes muutama vesitippa maahan saakka jotta luontokin jaksaa ja voi hyvin. Me ollaan jännän äärellä toimistolla, saatiin viimeinkin kaupungilta tieto että uusivat soi 94 kadun (jossa toimitomme sijaitsee) loppuun saakka ja eilen emme päässeet sisälle toimistoon ilman hyppäämistä kauhakuormaajan kauhan kautta viemärirenkaalle ja siitä ponnistamalla toimiston rapulle. Onneksi työt etenivät muutaman metrin eilisen aikana, tänään voi jo ottaa asiakkaita vastaan toimistolla.
Talvikausi alkaa hiipumaan pikku hiljaa, mutta työmäärän perusteella muutosta ei ole vielä tapahtunut. Virallinen matkailusesonki loppuu pian eli maaliskuun lopussa, mutta matkailijoita saapuu edelleen sankoin joukon tänne Hua Hinin alueelle huhtikuussa juhlimaan Songkran juhlaa, vedenjumalan juhlaa. Hinnat tippuvat maaliskuussa ja jos vain suinkin kykenee, suosittelen ehdottomasti kesä- tai syyslomaa tänne Hua Hinin seudulle, sää on kaunis, vettä tulee kuuroittain silloin tällöin, luonto puhdas ja vehreä sekä hintataso todella edukas kun vertaa talven korkeaan sesonkiin. Hinnat ovat edukkaammat koko kesän ajan, maaliskuusta aina syyskuun loppuun saakka. Suuret matkanjärjestäjät eivät tee tänne kesäaikaan matkoja, ja Hua Hinista tulee kesäisin idyllinen rauhallisempi kohde jossa viikonloppuisin thaimaalaiset viihtyy. Meidän toimisto on auki kesäisin joten kyydit, hotellit, majoituspalvelut jne. onnistuu vuoden ympäri. Halpoja lentoja siis bongailemaan ja meille viestiä :)
Me lähdetään AAA tiimistä Tepon kanssa eka kesälomille ja tarkoitus on nauttia hankikeleistä koto-Suomessa jo huhtikuun alusta. Toivon Suomeen siis todella todella kylmää vimaa, lumikuuroja ja hyytäviä pakkasia koko maaliskuun ajaksi! Eikä haittaa vaikka olisi vielä huhtikuun alussakin. Saattepas suomalaiset samalla hyvän syyn matkustaa kevään aikana tänne taikamaan lämpöön. Eli pitäkää ainakin pohjoisessa se lumi maassa sinne vappuun saakka niin ollaan kovin tyytyväisiä Tepon kanssa. :)
Ps. Muutama fiilistelykuva edelliseltä kesälomalta
Terkuin
Anni
Hyvää norsun päivää täältä taikamaasta. Tänään pitää bongailla kaduilla josko näkyisi vuotuista norsukulkuetta Petkaseam roadilla. Kesä on koittanut ja läpöä riittää. Tänä keväänä on paljon kuumemmat kelit mitä viime vuonna samaan aikaan. Päivälämpötilat alkaa huitelemaan plus 33-38 asteen välissä ja kaivattua sadetta ei vieläkään näy. Tänään on yllättäen pilvinen päivä joten toivotaan että saataisiin edes muutama vesitippa maahan saakka jotta luontokin jaksaa ja voi hyvin. Me ollaan jännän äärellä toimistolla, saatiin viimeinkin kaupungilta tieto että uusivat soi 94 kadun (jossa toimitomme sijaitsee) loppuun saakka ja eilen emme päässeet sisälle toimistoon ilman hyppäämistä kauhakuormaajan kauhan kautta viemärirenkaalle ja siitä ponnistamalla toimiston rapulle. Onneksi työt etenivät muutaman metrin eilisen aikana, tänään voi jo ottaa asiakkaita vastaan toimistolla.
Talvikausi alkaa hiipumaan pikku hiljaa, mutta työmäärän perusteella muutosta ei ole vielä tapahtunut. Virallinen matkailusesonki loppuu pian eli maaliskuun lopussa, mutta matkailijoita saapuu edelleen sankoin joukon tänne Hua Hinin alueelle huhtikuussa juhlimaan Songkran juhlaa, vedenjumalan juhlaa. Hinnat tippuvat maaliskuussa ja jos vain suinkin kykenee, suosittelen ehdottomasti kesä- tai syyslomaa tänne Hua Hinin seudulle, sää on kaunis, vettä tulee kuuroittain silloin tällöin, luonto puhdas ja vehreä sekä hintataso todella edukas kun vertaa talven korkeaan sesonkiin. Hinnat ovat edukkaammat koko kesän ajan, maaliskuusta aina syyskuun loppuun saakka. Suuret matkanjärjestäjät eivät tee tänne kesäaikaan matkoja, ja Hua Hinista tulee kesäisin idyllinen rauhallisempi kohde jossa viikonloppuisin thaimaalaiset viihtyy. Meidän toimisto on auki kesäisin joten kyydit, hotellit, majoituspalvelut jne. onnistuu vuoden ympäri. Halpoja lentoja siis bongailemaan ja meille viestiä :)
Me lähdetään AAA tiimistä Tepon kanssa eka kesälomille ja tarkoitus on nauttia hankikeleistä koto-Suomessa jo huhtikuun alusta. Toivon Suomeen siis todella todella kylmää vimaa, lumikuuroja ja hyytäviä pakkasia koko maaliskuun ajaksi! Eikä haittaa vaikka olisi vielä huhtikuun alussakin. Saattepas suomalaiset samalla hyvän syyn matkustaa kevään aikana tänne taikamaan lämpöön. Eli pitäkää ainakin pohjoisessa se lumi maassa sinne vappuun saakka niin ollaan kovin tyytyväisiä Tepon kanssa. :)
Ps. Muutama fiilistelykuva edelliseltä kesälomalta
Terkuin
Anni
perjantai 13. helmikuuta 2015
Hyvää ystävänpäivää!
Hyvää huomenta lämpimästä Thaimaasta!
Tämä aamu alkoi mukavasti kun hitaasti heräillen menin keittiöön ja siellä odotti Teppo-rakas aamukahvien kera. Tänään on aika rakkaudelle, ystävänpäivä ja ensimmäinen hääpäivämme. Raahauduin toimistolle tekemään kiireisimmät työt pois alta ja ilta on varattu romanttiselle illalliselle ja kahdenkeskeiselle ajalle puolisoni kanssa. Arkemme on kovin hektistä joten tänään on aika irrottautua töistä hetkeksi ja viettää aikaa kahdenkesken. Blogin kirjoittamisen ohessa siis tukka suoraksi ja maalit naamaan! Tänään siis luvassa hääfiilistelyä. Vielä kerran iso kiitos Hannalle siitä että kaitsoit koko hääporukan ja kaikille rakkaille jotka olitte mukana hääjuhlassamme paikan päällä tai muuten hengessä mukana.
Hyvää ystävänpäivää teille rakkaat ystävät ja tuttavat ja kaikki jotka seuraatte blogiamme. Olkoon elämässänne rakkautta ja iloa kaiken arjen kiireen keskellä. Voikaa hyvin ja nauttikaa läheistenne seurasta!
Rakkaudella Anni
Tämä aamu alkoi mukavasti kun hitaasti heräillen menin keittiöön ja siellä odotti Teppo-rakas aamukahvien kera. Tänään on aika rakkaudelle, ystävänpäivä ja ensimmäinen hääpäivämme. Raahauduin toimistolle tekemään kiireisimmät työt pois alta ja ilta on varattu romanttiselle illalliselle ja kahdenkeskeiselle ajalle puolisoni kanssa. Arkemme on kovin hektistä joten tänään on aika irrottautua töistä hetkeksi ja viettää aikaa kahdenkesken. Blogin kirjoittamisen ohessa siis tukka suoraksi ja maalit naamaan! Tänään siis luvassa hääfiilistelyä. Vielä kerran iso kiitos Hannalle siitä että kaitsoit koko hääporukan ja kaikille rakkaille jotka olitte mukana hääjuhlassamme paikan päällä tai muuten hengessä mukana.
Hyvää ystävänpäivää teille rakkaat ystävät ja tuttavat ja kaikki jotka seuraatte blogiamme. Olkoon elämässänne rakkautta ja iloa kaiken arjen kiireen keskellä. Voikaa hyvin ja nauttikaa läheistenne seurasta!
Rakkaudella Anni
tiistai 10. helmikuuta 2015
Kerrankos sitä reissullansa
Hellurei!
Kiinalainen uusi vuosi ja häidemme vuosipäivä lähestyy kovaa vauhtia. Alkuvuosi on mennyt kuin siivin ja tänään saattelin taksin kyytiin Essin, joka vikana vieraana perheestä lähti takaisin koto-Suomeen ja kohti uusia seikkailuja. Kävimme Essin kanssa viikonloppulomalla Vietnamissa Ho Chi Minhissa, onneksi on siskorakas joka vie tarvittaessa pakkolomalle!
Mentiin Hua Hinista minibussilla Bangkokiin victory monumentille ja siitä edelleen kentälle, olivat myyneet jo hyvissä ajoin lentokenttäbussit täyteen. Ei ole näemmä itsestäänselvyys että pääsee Hua Hinista bussilla Suvarnabhumille saakka. Onneksi reissaaminen on tuttua niin julkisillakin kulkee mukavasti. Kyllä sitä silti arvostaa yksityiskuljetuksia ja saa mennä rauhassa omalla porukalla kentälle.
Saigoniin saavuttaessa otimme myös paikallisbussin keskustaan (alue 1) ja bussiliput maksoivat kahdelle 10 000 paikallista rahaa eli alta 50 centtiä yhteensä. Essi oli varannut meille prinsessahuoneen hyvästä hotellista ja oli ihanaa olla kaupunkilomalla niinkuin matkalaiset konsanaan. Nyt on eri hyvä mieli ja jaksaa taas painaa. Eikä ole sesonkikauttakaan enää paljoa jäljellä, maaliskuun loppuun mennessä matkailu taas hiipuu ja menee kesäunille. Kohta on siis itselläkin aika alkaa miettimään kevättä ja tulevaa kesää. Tultiin sunnuntai-iltana takaisin Vietnamista ja saavuin tänne toimiston paperisekasortoon juuri Petchaburin retkeltä.
Suosittelen teitä Thaimaan matkailijoita tekemään viikonloppumatkoja Thaimaasta naapurimaihin, helppoa kun heinän teko ja mukava nähdä kuinka naapurimaissa on eroja historian ja perinteiden takia. Aika paljon meidän asiakkaat ovatkin tänä talvena ottaneet meiltä lentolippuja ja hotelliöitä muun muassa Kambodzasta ja Vietnamista. Burman reissuja varten pitää tehdä etukäteen viisumit mutta ei sekään mikään ongelma ole. Kyllä tämä matkailu avartaa ja vitsi mitä makuelämyksiä saikaan taas nauttia Vietnamissa! Patongit on pop.
Pitää alkaa miettimään mitä sitä keksisi ystävänpäivän tienoolle, kiinalainen uusi vuosi sattuu tänä vuonna samaan aikaan kun ystävänpäivä. Viime ystävänpäivänä juhlittiinkin isommalla remmillä Surinissa häitämme, nopeasti se tämä aika viuhahtaa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Anni
Kiinalainen uusi vuosi ja häidemme vuosipäivä lähestyy kovaa vauhtia. Alkuvuosi on mennyt kuin siivin ja tänään saattelin taksin kyytiin Essin, joka vikana vieraana perheestä lähti takaisin koto-Suomeen ja kohti uusia seikkailuja. Kävimme Essin kanssa viikonloppulomalla Vietnamissa Ho Chi Minhissa, onneksi on siskorakas joka vie tarvittaessa pakkolomalle!
Mentiin Hua Hinista minibussilla Bangkokiin victory monumentille ja siitä edelleen kentälle, olivat myyneet jo hyvissä ajoin lentokenttäbussit täyteen. Ei ole näemmä itsestäänselvyys että pääsee Hua Hinista bussilla Suvarnabhumille saakka. Onneksi reissaaminen on tuttua niin julkisillakin kulkee mukavasti. Kyllä sitä silti arvostaa yksityiskuljetuksia ja saa mennä rauhassa omalla porukalla kentälle.
Saigoniin saavuttaessa otimme myös paikallisbussin keskustaan (alue 1) ja bussiliput maksoivat kahdelle 10 000 paikallista rahaa eli alta 50 centtiä yhteensä. Essi oli varannut meille prinsessahuoneen hyvästä hotellista ja oli ihanaa olla kaupunkilomalla niinkuin matkalaiset konsanaan. Nyt on eri hyvä mieli ja jaksaa taas painaa. Eikä ole sesonkikauttakaan enää paljoa jäljellä, maaliskuun loppuun mennessä matkailu taas hiipuu ja menee kesäunille. Kohta on siis itselläkin aika alkaa miettimään kevättä ja tulevaa kesää. Tultiin sunnuntai-iltana takaisin Vietnamista ja saavuin tänne toimiston paperisekasortoon juuri Petchaburin retkeltä.
Suosittelen teitä Thaimaan matkailijoita tekemään viikonloppumatkoja Thaimaasta naapurimaihin, helppoa kun heinän teko ja mukava nähdä kuinka naapurimaissa on eroja historian ja perinteiden takia. Aika paljon meidän asiakkaat ovatkin tänä talvena ottaneet meiltä lentolippuja ja hotelliöitä muun muassa Kambodzasta ja Vietnamista. Burman reissuja varten pitää tehdä etukäteen viisumit mutta ei sekään mikään ongelma ole. Kyllä tämä matkailu avartaa ja vitsi mitä makuelämyksiä saikaan taas nauttia Vietnamissa! Patongit on pop.
Pitää alkaa miettimään mitä sitä keksisi ystävänpäivän tienoolle, kiinalainen uusi vuosi sattuu tänä vuonna samaan aikaan kun ystävänpäivä. Viime ystävänpäivänä juhlittiinkin isommalla remmillä Surinissa häitämme, nopeasti se tämä aika viuhahtaa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Anni
perjantai 23. tammikuuta 2015
K-napsu ja muut sukulaiset
Hyvää huomenta!
Terkut täältä meidän erittäin sotkuisesta toimistosta, jossa on sen näköistä että pyörremyrsky on iskenyt yön aikana. Onneksi ollaan tänään Hannan kanssa molemmat toimistohommissa niin saadaan päivitettyä paperiasioita. Viikko on ollut jälleen vauhdikas, asiakkaiden kanssa on seikkailtu viidakossa ja maaseudulla Pranburissa, uuden perheenjäsenemme K-napsun kotiseudulla. Uuden vuoden jälkeen kun olin maaseuturetkellä, maaseudulla tolppatalossa asuvasta perheestä halusivat päästä koiristaan eroon ja olin aikaisemmin maininnut että haemme vahtikoiraa. Kulman takaa sieltä taapersi verissä päin oleva pieni pentu, joka tuli suoraan luokseni eikä hätkähtänyt meitä valkonaamoja. Koira oli saanut nimensä legendaarisen thainyrkkeilijän Buakawin mukaan kun oli jo kahden kuukauden ikäisenä taistellut ison koiran kanssa. En ajatellut että retkeltä koiraa mukaan ottaisin mutta talon isäntä nakkasi pennun minibussimme sisään lähtiessämme joten ajoimme seuraavaksi karkkitehtaalle hakemaan pahvilaatikkoa pennulle. Nyt kyseinen taistelija on uusi perheenjäsenemme. Teppo-rakas on ihan hullaantunut uuteen tulokkaaseen. Haavat on hoidettu ja ensimmäiset rokotteet laitettu. Buakawista on tullut sylivauva ja naskalihampaat vaativat jatkuvaa jyrsimistä joten luita ja leluja on joka nurkassa.
Suomesta saapui myös sukulaiset lomailemaan sankoin joukoin joten on riittänyt tekemistä kun muutenkaan vapaa-aikaa ei ole ollut viimeiseen kolmeen kuukauteen. Olen mennyt pää kolmantena jalkana joka paikkaan ja on tullut järjestettyä niin monet kinkeritkin tässä kuukauden aikana ettei edes tahdo muistaa mitä kaikkea on taas tullut tehtyä. Löysin itseni muun muassa Frederikin keikalta soittamasta taustamusaa ja olen järjestänyt tapahtumia juhlista karaokeiltoihin työn ohessa. Onneksi olin taas kwaijoen retkellä oppaana keskiviikkona ja torstaina joten sain nukkua kunnolla kelluvassa hotellissa. Ihana sähköttymyys. Onneksi vielä löytyy paikka jossa ei tarvitse somettaa kokoaikaa. Onneksi tämä työ on niin mukavaa, ei tätä muuten jaksaisi.
Sukulaiseni oli myös antanut perheen uudelle tulokkaalle eli koiranpennulle suomalaisen nimen ja koska toiveenani oli ristiä hänet kaksiosaisella nimellä hänestä tuli K-napsu.
Siinä K-napsu tätin kanssa uudessa asussaan.
Kwaijoen kelluva hotelli on must. Aivan mieletön paikka.
T. Anni
Terkut täältä meidän erittäin sotkuisesta toimistosta, jossa on sen näköistä että pyörremyrsky on iskenyt yön aikana. Onneksi ollaan tänään Hannan kanssa molemmat toimistohommissa niin saadaan päivitettyä paperiasioita. Viikko on ollut jälleen vauhdikas, asiakkaiden kanssa on seikkailtu viidakossa ja maaseudulla Pranburissa, uuden perheenjäsenemme K-napsun kotiseudulla. Uuden vuoden jälkeen kun olin maaseuturetkellä, maaseudulla tolppatalossa asuvasta perheestä halusivat päästä koiristaan eroon ja olin aikaisemmin maininnut että haemme vahtikoiraa. Kulman takaa sieltä taapersi verissä päin oleva pieni pentu, joka tuli suoraan luokseni eikä hätkähtänyt meitä valkonaamoja. Koira oli saanut nimensä legendaarisen thainyrkkeilijän Buakawin mukaan kun oli jo kahden kuukauden ikäisenä taistellut ison koiran kanssa. En ajatellut että retkeltä koiraa mukaan ottaisin mutta talon isäntä nakkasi pennun minibussimme sisään lähtiessämme joten ajoimme seuraavaksi karkkitehtaalle hakemaan pahvilaatikkoa pennulle. Nyt kyseinen taistelija on uusi perheenjäsenemme. Teppo-rakas on ihan hullaantunut uuteen tulokkaaseen. Haavat on hoidettu ja ensimmäiset rokotteet laitettu. Buakawista on tullut sylivauva ja naskalihampaat vaativat jatkuvaa jyrsimistä joten luita ja leluja on joka nurkassa.
Suomesta saapui myös sukulaiset lomailemaan sankoin joukoin joten on riittänyt tekemistä kun muutenkaan vapaa-aikaa ei ole ollut viimeiseen kolmeen kuukauteen. Olen mennyt pää kolmantena jalkana joka paikkaan ja on tullut järjestettyä niin monet kinkeritkin tässä kuukauden aikana ettei edes tahdo muistaa mitä kaikkea on taas tullut tehtyä. Löysin itseni muun muassa Frederikin keikalta soittamasta taustamusaa ja olen järjestänyt tapahtumia juhlista karaokeiltoihin työn ohessa. Onneksi olin taas kwaijoen retkellä oppaana keskiviikkona ja torstaina joten sain nukkua kunnolla kelluvassa hotellissa. Ihana sähköttymyys. Onneksi vielä löytyy paikka jossa ei tarvitse somettaa kokoaikaa. Onneksi tämä työ on niin mukavaa, ei tätä muuten jaksaisi.
Sukulaiseni oli myös antanut perheen uudelle tulokkaalle eli koiranpennulle suomalaisen nimen ja koska toiveenani oli ristiä hänet kaksiosaisella nimellä hänestä tuli K-napsu.
Siinä K-napsu tätin kanssa uudessa asussaan.
Kwaijoen kelluva hotelli on must. Aivan mieletön paikka.
T. Anni
maanantai 5. tammikuuta 2015
Elämysmatkailua retkiseurueessa
Hyvää iltaa, Sawasdee kha! Voi miten mukavaa on olla toimistolla! Hyvää uutta vuotta teille kaikille tasapuolisesti, ennen kuin unohdan mainita. Alkuvuosi on lähtenyt todella lennokkaasti käyntiin. Vuoden vaihtuessa juhlin ystävieni kera baareissa ja Teppo-rakas lähti Bangkokiin temppeliin tekemään hyvää onnea tulevaan vuoteen.
Vuoden alusta saakka olen ollut retkillä asiakkaiden kera. Vuoden vaihtumisesta on jo viisi päivää ja olen vasta eka kertaa täällä toimiston uumenissa nenä kohti näyttöä ja selkä kumarassa kun pimeä on jo hiipinyt taikamaahan. Olen ollut retkihommissa jo useampia päiviä peräkkäin ja aloitin tämän reissaamisen vetämällä kahden päivän retken Ranongiin ja siitä Burmaan Victoria pointiin. Retki oli todella antoisa ja minulla oli todella mukavia asiakkaita siellä mukana. Olin ihan täpinöissäni opastamassa kuumilla lähteillä ja burmalaisilla kaduilla.
Kun tulin Burmasta pakkasin kamat ja lähdin vetämään kahden päivän kwaijoen viidakkoseikkailun Kanchanaburiin. Oli todella mukavia matkalasia, joten ilo oli minun puolella. Oli todella mukavaa vetää retki suomalaiselle retkikunnalle viidakon kylmyydestä huolimatta. Hetkinen, eilisellä Bangkokin retkelläkin oli todella mukavia matkalaisia ja oli niin mukavaa vetää retki suomalaiselle seurueelle... Onko se sairasta jos myöntää että tykkää työstään aivan mahdottomasti? Siitä huolimatta että näin eilen itsensäpaljastelijan hommissa klongin varrella Bangkokissa? Thaimaalaisten onneksi ko. henkilö oli selvästi kasvoiltaan länsinaapurin asukki ja oli pukeutunutkin sharonkiin. Näemmä sitä sattuu täällä Aasiassakin...
Huomenna on luvassa maaseuturetki Pranburiin ja keskiviikko ja torstai menee Kanchanaburissa kwaijoella seikkaillen. Toivottavasti viidakossa tarkenee tulevalla reissulla, viimeksi yöllä oli vain 13 astetta lämmintä ja sain vilustumisen oireita! Aivan törkeän kylmältä tuntuu kun päivälämpötilat hipoo kolmeakymmentä!
Hyvää uutta vuotta 2558 kaikille! Mukavaa työviikkoa!
Terveisin,
Anni
Vuoden alusta saakka olen ollut retkillä asiakkaiden kera. Vuoden vaihtumisesta on jo viisi päivää ja olen vasta eka kertaa täällä toimiston uumenissa nenä kohti näyttöä ja selkä kumarassa kun pimeä on jo hiipinyt taikamaahan. Olen ollut retkihommissa jo useampia päiviä peräkkäin ja aloitin tämän reissaamisen vetämällä kahden päivän retken Ranongiin ja siitä Burmaan Victoria pointiin. Retki oli todella antoisa ja minulla oli todella mukavia asiakkaita siellä mukana. Olin ihan täpinöissäni opastamassa kuumilla lähteillä ja burmalaisilla kaduilla.
Kun tulin Burmasta pakkasin kamat ja lähdin vetämään kahden päivän kwaijoen viidakkoseikkailun Kanchanaburiin. Oli todella mukavia matkalasia, joten ilo oli minun puolella. Oli todella mukavaa vetää retki suomalaiselle retkikunnalle viidakon kylmyydestä huolimatta. Hetkinen, eilisellä Bangkokin retkelläkin oli todella mukavia matkalaisia ja oli niin mukavaa vetää retki suomalaiselle seurueelle... Onko se sairasta jos myöntää että tykkää työstään aivan mahdottomasti? Siitä huolimatta että näin eilen itsensäpaljastelijan hommissa klongin varrella Bangkokissa? Thaimaalaisten onneksi ko. henkilö oli selvästi kasvoiltaan länsinaapurin asukki ja oli pukeutunutkin sharonkiin. Näemmä sitä sattuu täällä Aasiassakin...
Huomenna on luvassa maaseuturetki Pranburiin ja keskiviikko ja torstai menee Kanchanaburissa kwaijoella seikkaillen. Toivottavasti viidakossa tarkenee tulevalla reissulla, viimeksi yöllä oli vain 13 astetta lämmintä ja sain vilustumisen oireita! Aivan törkeän kylmältä tuntuu kun päivälämpötilat hipoo kolmeakymmentä!
Hyvää uutta vuotta 2558 kaikille! Mukavaa työviikkoa!
Terveisin,
Anni
keskiviikko 10. joulukuuta 2014
Kultaiset käytössäännöt Thaimaassa
Huomenta kaikille!
Eilen kaupungilla törmäsin muutamaan huonokäytöksiseen länsimaalaiseen eli farangiin ja sen vuoksi aloin kelaamaan asiaa syvemmin... Thaimaa on tulvillaan omatoimisia matkailijoita, jotka eivät ole maan tapoihin tai kulttuurin syventyneet sen kummemmin, ostaneet vain halvat lennot ja ottaneet passin takataskuun. Useat paikalliset tavat alkavat olemaan itselle jo rutiinia eikä niistä muista itsekään aina asiakkaille kertoa. Jotta voimme olla maassa maan tavoilla ja kunnioittaa paikallisia, ajattelin koota ohjenuoran jonka voi lukaista ennen reissua tai reissun jälkeenkin. Me farangit teemme huomaamatta käytösmokia tarkoittamatta sillä mitään pahaa ja siihen päälle kun on nämä örveltävät länsimaiset joiden loman motiivit voivat olla hakusessa... Ohessa siis kultaiset käytöstavat osa 1.
Eilen kaupungilla törmäsin muutamaan huonokäytöksiseen länsimaalaiseen eli farangiin ja sen vuoksi aloin kelaamaan asiaa syvemmin... Thaimaa on tulvillaan omatoimisia matkailijoita, jotka eivät ole maan tapoihin tai kulttuurin syventyneet sen kummemmin, ostaneet vain halvat lennot ja ottaneet passin takataskuun. Useat paikalliset tavat alkavat olemaan itselle jo rutiinia eikä niistä muista itsekään aina asiakkaille kertoa. Jotta voimme olla maassa maan tavoilla ja kunnioittaa paikallisia, ajattelin koota ohjenuoran jonka voi lukaista ennen reissua tai reissun jälkeenkin. Me farangit teemme huomaamatta käytösmokia tarkoittamatta sillä mitään pahaa ja siihen päälle kun on nämä örveltävät länsimaiset joiden loman motiivit voivat olla hakusessa... Ohessa siis kultaiset käytöstavat osa 1.
Thaimaan
kuningas Bhumibol on maailman pisimpään hallinnut ja eniten matkustanut monarkki. Kuningas Rama 9 täytti 5.12.2014 87 -vuotta ja hän on koko maan rakastama isä. Thaimaassa ei saa puhua pahaa kuninkaasta tai hänen perheestään. Hän
rakastaa matkailua ja tukee matkailua Thaimaassa. Aktiivisimpina
vuosinaan hän on matkustanut vuodesta jopa 7-8 kuukautta tutustuen
maahansa sekä vieraillen ulkomailla.
Hua
Hin ja Cha-Am ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana
pienistä kalastajakylistä vilkkaiksi tienvarsikaupungeiksi. Yksi
syy tähän on se, että Hua Hin tunnetaan itse kuninkaan
suosikkikohteena, jossa hän tälläkin hetkellä asuu Klai Kang Wong
palatsissaan (suomennettuna kaukana huolista) silloin kun hänen majesteettinsa ei ole sairaalahoidossa.
Kuningas
Bhumibol vei tulevan kuningattaren kihlajaismatkalle Hua Hiniin
vuonna 1950, jonka jälkeen kansa seurasi perästä. Hua Hinin yksi
tunnetuimmista maamerkeistä on Hua Hinin rautatieasema, jossa on
kuninkaallinen pukeutumishuone. Kuninkaan palatsille ei pääse
tutustumaan loman aikana, koska se on kuningasperheen käytössä, mutta palatsialueeseen kuuluvaan urheilupuistoon pääsee lenkille tiettyinä kellonaikoina, jos pukeudut oikein (polvet, olkapäät piiloon) ja et ota laukkua, puhelinta jne. mukaasi. Passi tai henkilökortti täytyy olla aina mukana. Jos haluat kurkata lomallasi kuninkaalliseen maailmaan, vieraile
kuninkaan kesäpalatsilla (Maruek Hatayawan) joka sijaitsee Hua
Hinista Cha-Amiin johtavan päätien varrella.
Muista
kunnioittaa paikallisten tavoin kuningasta sekä kuningasperhettä
lomasi aikana. Huomioitahan, että Thaimaan bahteissa on myös
kuninkaan kuvat, joten käsittele rahoja arvokkaasti. Älä ruttaa niitä taskuun tai laukun pohjalle.
Thaimaassa
ollessasi on hyvä kunnioittaa paikallisia tekemällä wai-tervehdys
kun tapaat tai hyvästelet henkilön. Wai on paikallinen
”kädenpuristus”. Laita kyynärpääsi vasten kylkiäsi, nosta
kätesi yhteen leuan korkeudelle ja kumarra hieman. Jos kyseessä on
munkki tai korkea-arvoinen henkilö, voit nostaa käsiäsi reippaasti
ylemmäksi. Yleisesti me länsimaalaiset emme tee tervehdystä täysin
oikeaoppisesti, mutta se ei paikallisia haittaa, tärkeintä on että
yrität.
Kun
teet wain, voit samalla tervehtiä paikallisittain seuraavasti:
Naiset
”Sawadii khaa”
Miehet
”Sawadii khrap”
Kyseistä
tervehdystä voit käyttää missä vain, milloin vain. Se on
paikallisten yleistervehdys.
Mitä
leveämmin hymyilet, sitä paremmin sinut otetaan vastaan
paikallisten keskuudessa! Puhuessasi paikallisten kanssa älä korota ääntäsi äläkä suivaannu. Et saa näyttää tunteita kasvoillasi. Maltti on valttia!
Thaimaassa
ollessasi tulet törmäämään moniin erikoisiin tapoihin. Nämä
perin thaimaalaiset tavat juontavat juurensa joko uskonnosta tai
tapakulttuurista. Valtaosa thaimaalaisista ovat buddhalaisia ja
uskonto on vahvasti läsnä paikallisten arjessa. Thaimaalaiset
uskovat myös henkimaailmaan. Tonteilla ja kodeissa ovat
henkialttarit tai henkientalot. Henget ovat kuin kotieläimiä,
niistä pidetään hyvää huolta jotta ne pysyvät tyytyväisinä.
Paikalliset omaavat myös vaikutteita kiinalaisten uskomuksista.
Henkiä on Thaimaassa joka paikassa. Jopa moottorikulkuneuvoissa asuu
naisen henki, joka täytyy pitää tyytyväisenä. Siksi linja-autot
ja kulkupelit veneistä tuk tukeihin ovat yleensä hyvin
koristeellisia. Niissä on kukkia ja koristuksia, jota nainen pysyy
tyytyväisenä ja matka sujuu turvallisesti. Paikalliset ostavat
usein tuoreita kukkia myös autolleen ja kun hankitaan uusi auto,
tulevat munkit sen ensin siunaamaan.Tontille rakentaessa ensimmäinen rakennus on henkientalo, jotta henki pysyy tyytyväisenä eikä aiheuta harmia. Munkit siunaavat myös talot, uudet yritykset jne.
Thaimaalaiset
puhuvat hyvin kohteliaasti ja kunnioittavat vanhempia ihmisiä.
Kuulette puheessa usein kohteliaisuussanat (kha ja khap) jotka
esiintyvät virkkeissä useampaankin kertaan. Jos haluat itse kunnioittaa paikallisia voit lisätä paikallisen nimen eteen khun, (esim. khun Anni) näin puhuttelet mahdollisimmat kohteliaasti tuntematonta tai tuttua henkilöä. Kun tutustut kulttuuriin paremmin huomaat että etuliitteitä on useita, mutta opettele ensin khun. Kertauksena omaan käytökseesi: Älä menetä malttia
tai korota ääntä. Vältä myös näyttämästä tunteita
kasvoillasi. Hymyllä ja rauhallisuudella asiat sujuu paremmin joka
tilanteessa.
Thaimaalaiset
ihmiset pukeutuvat perinteisesti hyvin korrekteihin asuihin eivätkä
arvosta liian paljastavia asuja. Ranta-asut kuuluvat rannoille ja
uima-altaille. Älä aja mopolla pelkissä uimahousuissa. Älä mene ravintolaan syömään narubikineissä. Kun vierailet temppeleissä, peitä polvesi ja
olkapääsi. Riisu likaiset kengät jalastasi mennessäsi
sisätiloihin Thaimaassa. Älä astu kynnysten päälle, muuten tuot
pahat henget jaloissasi taloon sisälle. Jalat ovat ihmisen ruumiin
likaisin kohta, joten älä osoittele jaloillasi vaan pidä ne aina
maan tasolla. Vältä koskemasta Thaimaalaisia päähän. Pää on
ihmisen pyhin paikka, se on mielen koti, eikä mieltä saa häiritä.
Kun menet syömään thaimaalaisten kanssa, pöytä tilataan täyteen erilaisia ruokalajeja. Kun aloitetaan syömään thaimaalaiset tarjoavat ensin ruokaa muiden lautasille, joten älä lapa omaa lautasta täyteen ja vaivu hiljaisuuteen ruokailun ajaksi, kuten Suomessa ollaan totuttu. Ruokailu on iloinen sosiaalinen tapahtuma. Ruokailuvälineinä on lusikka ja haarukka.
Pidä pilke silmä kulmassa, muista nauraa! Ei lomailun tarvitse olla vakavaa! Haa Haa Haa eli thaimaalaisten suosima lyhenne 555!
Anni Lamomprom
maanantai 8. joulukuuta 2014
Tonttu yössä
Hyvää nimipäivää mulle ja kummityttö Annille sekä muille samanpäivän edustajille! Niin ja oikein hyvää huomenta tasapuolisesti kaikille ja terkut toimistoltamme. Aurinko paistaa ja edes pilviä ei näy taivaalla. Viime viikolla oli jopa sateista täällä Hua Hinissakin ja asiakkaiden kanssa kun seikkailimme Ranongin ja Burman maisemissa tuli muutamia todella rankkojakin sadekuuroja.
Avasimme eilen joulukalenterin luukusta oluttankin kuvan ja päätimme tarjota kaikille ystävillemme (jotka kynnelle kykenevät) olutta niin paljon kuin sielu sietää täällä meidän toimistolla. Veloitimme 100 bahtia osallistumismaksua eli 2,5 euroa. Muutamia janoisia ennätti paikalle illalla ja parinkymmenen hengen voimin yritimme tyhjentää 50 litran tankin. Pitihän se itsekin oluen laatu tarkistaa ja ei voi moittia, kylmää Karlsbergia hanasta. Thaimaalaiset eivät ymärrä ikkunan takana tonttuilua. Testasin kerrostaloalueellamme jossa ei asu montaa länsimaista, laitoin tonttulakin päähän ja kumarassa hiippailin illalla alakerran asuntojen ohi ja kurkin parvekkeiden takaa sillä välin kun Teppo rassasi parkkipaikalla meidän autoa. Vartija pyöräili paikalle.
Joulukuu hurahti kiirellisissä tunnelmissa käyntiin, järjestimme Hua Hinin suomalaisille Suomen itsenäisyyspäivän juhlan tänne Hua Hiniin 6. joulukuuta. Valitsimme pitopaikaksi Hua Hinin ydinkeskustassa sijaitsevan kaupungin puiston, joka sijaitsee kaupungintalon kyljessä. Saimme paikan kaupunginjohtajan erikoisluvalla käyttöömme, normaalisti siellä ei järjestetä yksityisiä juhlia. Itse Lord Mayor, Hua Hinin kaupunginjohtajan saapui paikalle puhumaan ja kunnioittamaan meidän kotimaatamme. Juhlat olivat massiiviset ja paikalle saapui noin 150 suomalaista sekä muutamia paikallisia kutsuvieraita. Ohjelmassa oli puheita, runoja, laulua ja tietysti thaimaan ja suomen liput tuotiin arvokkaasti paikalle, Teppo toimi Thaimaan lipun kantajana. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa ja saatin tanssitkin pidettyä suomalaisen musiikin tahdissa. Todella mukava fiilis jäi juhlista, ihmiset selvästi nauttivat olostaan.
Kuninkaan syntymäpäivät meni hieman "ohi" tänä vuonna, lähetin Tepon kunnioittamaan kuningasta meidän ystävien kanssa sillä välin kun Hannan kanssa pyöritimme 720 lihapullaa seuraavan päivän itsenäisyysjuhlaa varten. Kuningas on aika heikossa fyysisessä kunnossa ja muutenkin kuningashuonetta varjostaa kruununprinssin alkava eroprosessi. Toivomme kuninkaalle pitkää ikää, hänelle tuli 87 vuotta mittariin 5. joulukuuta.
Nyt saa hengähtää töiden merkeissä toimistolla, Hanna retkeilee asiakkaiden kanssa vuorostaan tällä viikolla niin saan keskittyä tekemättömiin toimistotöihin. Seuraaviin isoihin juhliin mitä järjestetään on ruhtinaalisesti 11 päivää aikaa.
Oikein mukavaa pikkujoulukautta ja joulun odotusta, meillä täällä aurinko paistaa ja Hua Hin on täyttynyt länsimaisistakin matkailijoista. Sesonki on alkanut mukavasti.
Palataan asiaan!
Ystävällisesti,
Anni
Avasimme eilen joulukalenterin luukusta oluttankin kuvan ja päätimme tarjota kaikille ystävillemme (jotka kynnelle kykenevät) olutta niin paljon kuin sielu sietää täällä meidän toimistolla. Veloitimme 100 bahtia osallistumismaksua eli 2,5 euroa. Muutamia janoisia ennätti paikalle illalla ja parinkymmenen hengen voimin yritimme tyhjentää 50 litran tankin. Pitihän se itsekin oluen laatu tarkistaa ja ei voi moittia, kylmää Karlsbergia hanasta. Thaimaalaiset eivät ymärrä ikkunan takana tonttuilua. Testasin kerrostaloalueellamme jossa ei asu montaa länsimaista, laitoin tonttulakin päähän ja kumarassa hiippailin illalla alakerran asuntojen ohi ja kurkin parvekkeiden takaa sillä välin kun Teppo rassasi parkkipaikalla meidän autoa. Vartija pyöräili paikalle.
Joulukuu hurahti kiirellisissä tunnelmissa käyntiin, järjestimme Hua Hinin suomalaisille Suomen itsenäisyyspäivän juhlan tänne Hua Hiniin 6. joulukuuta. Valitsimme pitopaikaksi Hua Hinin ydinkeskustassa sijaitsevan kaupungin puiston, joka sijaitsee kaupungintalon kyljessä. Saimme paikan kaupunginjohtajan erikoisluvalla käyttöömme, normaalisti siellä ei järjestetä yksityisiä juhlia. Itse Lord Mayor, Hua Hinin kaupunginjohtajan saapui paikalle puhumaan ja kunnioittamaan meidän kotimaatamme. Juhlat olivat massiiviset ja paikalle saapui noin 150 suomalaista sekä muutamia paikallisia kutsuvieraita. Ohjelmassa oli puheita, runoja, laulua ja tietysti thaimaan ja suomen liput tuotiin arvokkaasti paikalle, Teppo toimi Thaimaan lipun kantajana. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa ja saatin tanssitkin pidettyä suomalaisen musiikin tahdissa. Todella mukava fiilis jäi juhlista, ihmiset selvästi nauttivat olostaan.
Kuninkaan syntymäpäivät meni hieman "ohi" tänä vuonna, lähetin Tepon kunnioittamaan kuningasta meidän ystävien kanssa sillä välin kun Hannan kanssa pyöritimme 720 lihapullaa seuraavan päivän itsenäisyysjuhlaa varten. Kuningas on aika heikossa fyysisessä kunnossa ja muutenkin kuningashuonetta varjostaa kruununprinssin alkava eroprosessi. Toivomme kuninkaalle pitkää ikää, hänelle tuli 87 vuotta mittariin 5. joulukuuta.
Nyt saa hengähtää töiden merkeissä toimistolla, Hanna retkeilee asiakkaiden kanssa vuorostaan tällä viikolla niin saan keskittyä tekemättömiin toimistotöihin. Seuraaviin isoihin juhliin mitä järjestetään on ruhtinaalisesti 11 päivää aikaa.
Oikein mukavaa pikkujoulukautta ja joulun odotusta, meillä täällä aurinko paistaa ja Hua Hin on täyttynyt länsimaisistakin matkailijoista. Sesonki on alkanut mukavasti.
Palataan asiaan!
Ystävällisesti,
Anni
maanantai 3. marraskuuta 2014
Kyläjuhlat ja riisinkorjuu Surinissa
Taas oli se aika vuodesta, että pakkasimme perjantaina Tepon kanssa auton täyteen lahjoja ja suuntasimme Isaaniin vuotuiseen buddhalaiseen juhlaan ja keräämään riisisatomme pelloilta. Lähdimme matkaan anivarhain ja ajoimme Bangkokin ja Koratin halki Sisaketin kautta Suriniin ja tarkemmin kotikyläämme Sikhorabhumiin. Tepon äiti ja isä siellä meitä ja tyttöjä kovasti odotteli ja emme malttaneet mennä nukkumaan kun vasta yhdeltä yöllä kun oli niin paljon tapahtumia kerrattavana. Ajomatka oli jälleen kerran puuduttavan pitkä ja tunteja kertyi kaksitoista ennen kuin pääsimme perille.
Pakkasimme perjantai lauantai välisenä yönä tyttöjen kanssa yhden bahtin kolikoita kymmenen arvosta pieniin pusseihin ja koristelimme rahapussit kyläjuhlia varten. Saldonamme oli noin neljän tuhannen bahtin edestä kolikoita sekä satoja paperipäällisiä karamelleja jaettavaksi kyläläisille. Ystävämme ja tuttumme Hua Hinista antoivat mukaamme lahjoitettavia tavaroita isaanilaisille ja rahaa paikallista temppeliä varten. Tämä on tyypillinen tapa miten Thaimaassa tehdään hyvää meriittiä elämää ja seuraavaakin ajatellen. Tuo todella paljon onnea ja rahaa elämään kun jakaa huonompiosaisille osan omistaan. Paikalliset lahjoittavat rahaa kerjäläisille, hyväntekeväisyyteen ja temppeleille vaikka he itsekin eläisivät kädestä suuhun. Ajatus on tärkein, vaikka lahjoittaisi yhden bahtin verran tärkeintä että ajattelee ja auttaa muitakin. Meillä oli auto tänäkin vuonna tupaten täynnä erilaisia lahjoitettavia tavaroita, Thepin kanssa keräämme kerran vuodessa vaatteet ja kengät joita emme pidä ja viemme Suriniin köyhille naapureille ja heidän lapsilleen. Hanna ja muutama muukin ystävä antoi isot kassit vaatteita ja kenkiä lahjoitettavaksi. Kylän koululle veimme lahjoituksena Aurinkomatkoilta ison putkikassin erilaisia nalleja ja pehmoleluja. Menevät pienempien ryhmään halailtavaksi.
Vuotuinen hyvän onnen juhla Sikhorabhumissa oli oikein onnistunut ja mukava tapahtuma, lauantaina kokoonnuimme kylälle Tepon tädin kotiin jossa järjestettiin juhlan ensimmäinen osio. Munkit siunasivat juhlaväen ja lähetimme taivaisiin terveiset kuolleille sukulaisille ja tuttaville heillekin siunausta antaen. Iltaohjelmassa oli yhteinen ruokailu sekä karaokea. Juhlat keskeytti todella raju ukonilma, sähkötkin pimahtivat koko kylästä ja voi että perheen pienimmillä oli hauskaa. Sunnuntai aamuna aloitimme juhlakulkueen kohti kylän temppeliä. Tepon kanssa istuimme lava-auton lavalla traktori perässämme seuraten kulkueen peränpitäjänä paikallisten ja kaukaa juhlimaan saapuneiden sukulaisten tanssiessa kulkueen kärjessä. Kulkueessa kannoimme myös seremoniaan liittyviä viirejä sekä temppelilippuja. Temppelille saavuttaessa kiersimme temppelin kolme kertaa ympäri jonka jälkeen hiljennyimme munkkiseremoniaan. Keräsimme sievoisen summan pienelle paikalliselle temppelille, yhteensä 150 000 thaimaan bahtia jolla temppeli ylläpitää temppelialuetta, ruokkii munkit ja pitää huolta sinne tuoduista eläimistä tulevan vuoden ajan. Lahjoitimme munkeille erilaisia lahjoja kuten hedelmiä, munkkiämpäreitä, uudet kaavut jne. Tapahtuman päätteeksi satapäinen juhlaväki nousi seisomaan temppelissä ja heittelimme ilmaan erilaisia lahjapaketteja uusista pyjamapuvuista sipsipusseihin ja pyyhkeisiin. Isaanilaiset pitää aina pyyhettä hartioillaan, siihen on helppo pyyhkästä suupielet jos on betel mälli huulessa tai muuten vain hikoillessa. Kun lahjat olivat jaettu heittelimme ilmoille tekemämme rahapussit ja karkit. Voi sitä ilon määrää mitä paikallisten kasvoista paistoi! Nyt on hyvä aloittaa kiireinen talvikausi täällä Thaimaassa. Niillä Isaanin hymyillä pärjää taas pitkälle.
Tepon kotikylällä ei normaalisti länsimaalaisia näy ja edelleenkin meidän viimetalvinen hääjuhla tuntui olevan suuri puheenaihe kylällä. Kopioimme paljon hääkuvia mukaamme Isaaniin ja jaoimme niitä Tepon tutuille ja sukulaisille. Jokainen halusi kuvan jossa poseeraa kanssamme. Voi sitä sitten esitellä omille naapureilleen ja tutuilleen että on länsimaisen morsmaikun tavannut Isaanissa. Ensimmäisiä kertoja kun vieralin Tepon kotikylällä minua hieman ahdisti, kun mamma otti minut käsikynkkään ja lähti kädestä pitäen esittelykierrokselle kylälle kun on niin mieluisa miniä. Aikoinaan hän oli ollut surullinen siitä ettei voisi saada sukuunsa länsimaisia juuria koska hänellä on vain kolme poikaa eikä tyttöjä. Tämä johtuu siitä että kahdella hänen ystävällään on tytöt naineet eurooppalaisen miehen ja heillä on niin hyvinoppineita ja kauniita lapsia. Ei osannut mamma arvatakaan että joku päivä nuorimmainen poika toisi näytille suomalaisen tytön ja vanhin veljeksistä löysi Japanissa asuessaan kauniin thaimaalaisen naisen jonka koti on etelä-Afrikassa, Johannesburgissa. Nyt ovat juuret levittäytyneet jo Afrikkaan saakka ja koko Isaanin suku odottaa kovasti meillekin perheenlisäystä. Toistaiseksi ainakin meille riittää Tepon tyäret. Niin näppäriä ja lahjakkaita tyttöjä, odotan innolla että he muuttavat kanssamme tänne Hua Hiniin.
Tepon isä on tullut pois temppelistä, hän oli puoli vuotta munkkina viime vuonna, teki meriittiä tulevaan elämäänsä sekä minun ja Tepon tulevalle avioliitolle. Näin häntä eka kertaa pitkään aikaan kotioloissa tänä viikonloppuna ja niin oli isukki onnellinen kun hänen mopon tarakalle hyppäsin ja lähdettiin laittamaan piikkilanka-aitaa yhdessä kumipuiden suojaksi ettei vesipuhvelit syö alaoksia ja pure puiden runkoja.
Riisisato on valmistunut ja aloitimme maanantaina sadonkorjuun. Työllistämme aina parikymmentä naapuria jotka sirppeineen sadon keräävät. Parempi antaa työpalkka kyläläisille kuin naapurikylän herralle joka omistaa puimurin. Jakautuu summa tasaisemmin ja omalle kylälle. Nyt olemme takaisin sorvin ääressä täällä Hua Hinissa ja kaipuu isaanin kotiin kasvaa. Me leikitellään Tepon kanssa aina välillä ajatuksella että voisimme eläkepäiviä viettää riisivainioillamme Surinissa. Ehkä sitten joku päivä jos luoja suo...
Terveisin,
Anni
Riisipelloillamme valmistuvaa satoa
Meidän Isaanin koti eli Tepon lapsuudenkoti
Kylän lapset liftasi temppelikulkeessa lava-auton lavalle
lahjakarkkien toivossa. Tepon äiti suojaa heitä varjolla.
Pakkasimme perjantai lauantai välisenä yönä tyttöjen kanssa yhden bahtin kolikoita kymmenen arvosta pieniin pusseihin ja koristelimme rahapussit kyläjuhlia varten. Saldonamme oli noin neljän tuhannen bahtin edestä kolikoita sekä satoja paperipäällisiä karamelleja jaettavaksi kyläläisille. Ystävämme ja tuttumme Hua Hinista antoivat mukaamme lahjoitettavia tavaroita isaanilaisille ja rahaa paikallista temppeliä varten. Tämä on tyypillinen tapa miten Thaimaassa tehdään hyvää meriittiä elämää ja seuraavaakin ajatellen. Tuo todella paljon onnea ja rahaa elämään kun jakaa huonompiosaisille osan omistaan. Paikalliset lahjoittavat rahaa kerjäläisille, hyväntekeväisyyteen ja temppeleille vaikka he itsekin eläisivät kädestä suuhun. Ajatus on tärkein, vaikka lahjoittaisi yhden bahtin verran tärkeintä että ajattelee ja auttaa muitakin. Meillä oli auto tänäkin vuonna tupaten täynnä erilaisia lahjoitettavia tavaroita, Thepin kanssa keräämme kerran vuodessa vaatteet ja kengät joita emme pidä ja viemme Suriniin köyhille naapureille ja heidän lapsilleen. Hanna ja muutama muukin ystävä antoi isot kassit vaatteita ja kenkiä lahjoitettavaksi. Kylän koululle veimme lahjoituksena Aurinkomatkoilta ison putkikassin erilaisia nalleja ja pehmoleluja. Menevät pienempien ryhmään halailtavaksi.
Vuotuinen hyvän onnen juhla Sikhorabhumissa oli oikein onnistunut ja mukava tapahtuma, lauantaina kokoonnuimme kylälle Tepon tädin kotiin jossa järjestettiin juhlan ensimmäinen osio. Munkit siunasivat juhlaväen ja lähetimme taivaisiin terveiset kuolleille sukulaisille ja tuttaville heillekin siunausta antaen. Iltaohjelmassa oli yhteinen ruokailu sekä karaokea. Juhlat keskeytti todella raju ukonilma, sähkötkin pimahtivat koko kylästä ja voi että perheen pienimmillä oli hauskaa. Sunnuntai aamuna aloitimme juhlakulkueen kohti kylän temppeliä. Tepon kanssa istuimme lava-auton lavalla traktori perässämme seuraten kulkueen peränpitäjänä paikallisten ja kaukaa juhlimaan saapuneiden sukulaisten tanssiessa kulkueen kärjessä. Kulkueessa kannoimme myös seremoniaan liittyviä viirejä sekä temppelilippuja. Temppelille saavuttaessa kiersimme temppelin kolme kertaa ympäri jonka jälkeen hiljennyimme munkkiseremoniaan. Keräsimme sievoisen summan pienelle paikalliselle temppelille, yhteensä 150 000 thaimaan bahtia jolla temppeli ylläpitää temppelialuetta, ruokkii munkit ja pitää huolta sinne tuoduista eläimistä tulevan vuoden ajan. Lahjoitimme munkeille erilaisia lahjoja kuten hedelmiä, munkkiämpäreitä, uudet kaavut jne. Tapahtuman päätteeksi satapäinen juhlaväki nousi seisomaan temppelissä ja heittelimme ilmaan erilaisia lahjapaketteja uusista pyjamapuvuista sipsipusseihin ja pyyhkeisiin. Isaanilaiset pitää aina pyyhettä hartioillaan, siihen on helppo pyyhkästä suupielet jos on betel mälli huulessa tai muuten vain hikoillessa. Kun lahjat olivat jaettu heittelimme ilmoille tekemämme rahapussit ja karkit. Voi sitä ilon määrää mitä paikallisten kasvoista paistoi! Nyt on hyvä aloittaa kiireinen talvikausi täällä Thaimaassa. Niillä Isaanin hymyillä pärjää taas pitkälle.
Tepon kotikylällä ei normaalisti länsimaalaisia näy ja edelleenkin meidän viimetalvinen hääjuhla tuntui olevan suuri puheenaihe kylällä. Kopioimme paljon hääkuvia mukaamme Isaaniin ja jaoimme niitä Tepon tutuille ja sukulaisille. Jokainen halusi kuvan jossa poseeraa kanssamme. Voi sitä sitten esitellä omille naapureilleen ja tutuilleen että on länsimaisen morsmaikun tavannut Isaanissa. Ensimmäisiä kertoja kun vieralin Tepon kotikylällä minua hieman ahdisti, kun mamma otti minut käsikynkkään ja lähti kädestä pitäen esittelykierrokselle kylälle kun on niin mieluisa miniä. Aikoinaan hän oli ollut surullinen siitä ettei voisi saada sukuunsa länsimaisia juuria koska hänellä on vain kolme poikaa eikä tyttöjä. Tämä johtuu siitä että kahdella hänen ystävällään on tytöt naineet eurooppalaisen miehen ja heillä on niin hyvinoppineita ja kauniita lapsia. Ei osannut mamma arvatakaan että joku päivä nuorimmainen poika toisi näytille suomalaisen tytön ja vanhin veljeksistä löysi Japanissa asuessaan kauniin thaimaalaisen naisen jonka koti on etelä-Afrikassa, Johannesburgissa. Nyt ovat juuret levittäytyneet jo Afrikkaan saakka ja koko Isaanin suku odottaa kovasti meillekin perheenlisäystä. Toistaiseksi ainakin meille riittää Tepon tyäret. Niin näppäriä ja lahjakkaita tyttöjä, odotan innolla että he muuttavat kanssamme tänne Hua Hiniin.
Tepon isä on tullut pois temppelistä, hän oli puoli vuotta munkkina viime vuonna, teki meriittiä tulevaan elämäänsä sekä minun ja Tepon tulevalle avioliitolle. Näin häntä eka kertaa pitkään aikaan kotioloissa tänä viikonloppuna ja niin oli isukki onnellinen kun hänen mopon tarakalle hyppäsin ja lähdettiin laittamaan piikkilanka-aitaa yhdessä kumipuiden suojaksi ettei vesipuhvelit syö alaoksia ja pure puiden runkoja.
Riisisato on valmistunut ja aloitimme maanantaina sadonkorjuun. Työllistämme aina parikymmentä naapuria jotka sirppeineen sadon keräävät. Parempi antaa työpalkka kyläläisille kuin naapurikylän herralle joka omistaa puimurin. Jakautuu summa tasaisemmin ja omalle kylälle. Nyt olemme takaisin sorvin ääressä täällä Hua Hinissa ja kaipuu isaanin kotiin kasvaa. Me leikitellään Tepon kanssa aina välillä ajatuksella että voisimme eläkepäiviä viettää riisivainioillamme Surinissa. Ehkä sitten joku päivä jos luoja suo...
Terveisin,
Anni
Riisipelloillamme valmistuvaa satoa
Kylän lapset liftasi temppelikulkeessa lava-auton lavalle
lahjakarkkien toivossa. Tepon äiti suojaa heitä varjolla.
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
Lunta Thaimaassa
Nyt on sekin tullut testattua, nimittain lumi Thaimaassa. Lumi loytyikin lahempaa mita osasin kuvitella. Eilen kaytiin vapaa paivan kunniaksi viettamassa aikaa Cha-Amissa, Santorini Parkissa. Aiemmin kun olen tuolla kaynyt on se jotenkin ollut hiljainen paikka. Nyt oltiin sunnuntaina ja paikalla oli paljon paikallisia, joten tunnelma oli paljon kivempi mita aiemmin. Santorini parkissa on erilaisia huvittelu valineita, kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Uutuutena oli mm. lumimaa, pallomeri leikkipaikka, tranpoliinit jne. Osa kaupoista oli sulkenut ovensa, ja paikka oli hieman kuluneen nakoinen... Sade kausi naytti jattaneensa jalkensa Santorinin valkoisiin rakennuksiin. Meidan poppoo aloitti vierailun maailman pyoralla, josta oli kiva katsella maisemia illan hamartyessa. Sisaanpaasy alueelle oli 50thb, joka veloitettiin vain meista aikuisista. Laite maksut olivat 120thb. Maailman pyoran jalkeen, pikku rinsessa kokeili hevosratsastusta, jossa itse laitettiin tuo heppa liikenteeseen. Kuva kertoo varmaan enemman kun mita osaan selittaa :). Heppaa sai ratsastuttaa 40 minuttiia... meilla heppa ja myohemmin tiikeri oli kaytossa kahteen kertaan. Melkein kaikki huvitukset tulikin testattua kahteen kertaan.Santorini parkin lumimaa oli kylla kanssa ihan hauska.. siella oli tehty jaa liukumaki ja lapsille laitettiin vuorelliset kumikengat jalkaan, takit paalle ja eikun makea laskemaan. Semmoisilla puhallettavilla ilmarenkailla laskivat jaamakea alas. Hauskaa naytti olevan. Maen laskun jalkeen lapset paasi leikkimaan lumella. Maen viereen oli tehty lumihuone, siella sai leikkia lumella. Ei se nyt suomalaisen mittapuussa ihan lunta ollut, mutta valkoista ja kylmaa jaamurskaa, joten ihan hauska idea kuitenkin. Lumi huoneen vieressa oli pallomeri tyylinen leikkikentta. Siella oli paljon erilaisia liukumakia, kiipeilytelineita ja koko paikka oli taynna pallomeren palloja. Hauska paikka sekin. Alueella oli myos karuselli, XD elokuva teatteri, tranpoliineja, hyppyrimaki jne. Eli mukavasti sai ajan tuolla kulumaan.
Santorini Parkin laheisyyteen on rakennettu myos Camel rebublic joka on viela katsomatta, mutta ilmeisesti tehty samalla tyylilla kuin Santorini Parkki, se jaa seuraavaan kertaan sen katsominen. Odottelemme myos innolla Hua Hinin uuden vesipuiston Vana Navan avaamista. Vesipuisto aukeaa ensi kuussa matkatoimistoille ja sitten joulukuun alussa pitaisi avautua suurelle yleisolle. Meidan kautta saa myos ostettua lippuja tuonne vesipuistoon. Vesipuistolippu on paivalippu ja halutessaan voi poistua paivan aikana puiston alueelta ja palata myohemmin takaisin. Vesipuiston esittely videota kun katsottiin, siella naytti olevan vaikka mita hauskoja huvituksia tulossa. Avajaisia odotellessa siis...
Muuten paivat on kulunut toimistohommissa ja ensi talven tarjouksia valmistellessa. Ihanaa kun sesonki alkaa kohta ja paasee retkeilemaan. Talla viikolla tai ensi viikolla lahdetaan pistaytymaan Burmassa ja Ranongissa, myos Prachuab Khiri Khanin markkinat pitaa katsastaa ennen kauden alkua :).
Eilen iloa toi myos visiitti sairaalassa, kaverini sai toissapaivana pienen suloisen poikavauvan ja kavin heita moikkaamassa sairaalassa. Kylla taas mietin olenko oikeassa paikassa, kun sairaalaan astelin. Itse kun on tottunut kaymaan tasokkaassa yksityis sairaalassa, oli tuo valtion sairaala vahan eri tasoa. Tuo vastasyntyneiden osasto oli toisessa kerroksessa, portaikko oli ulkona tuonne toiseen kerrokseen ja en ikina olisi uskonut niitten olevan sairaalaan portaat... ei oltu niita portaita ehka ihan askettain putsattu. Aulassa, joka oli ulkotila, siella oli nukkumassa lapsia ja aikuisia penkeilla. Ajattelin, ettei ehka ole oikea paikka, kunnes tulin saliin, jossa oli varmasti ainakin 40 aitia + vauvat + miehet + edelliset lapset + omaiset viettamassa tuota sairaala aikaa. Kysaisin hoitajalta missa tuo kaverini huone sijaitsee ja osoitti minut kaytavan paahan, jossa naytti olevan yksityiset huoneet. Kaverillani oli kaytossa yksityinen huone, siisteydessa olisi ehka ollut toivomisen varaa ja maalia huone ainakin olisi kaivannut. Tv ja sanky olivat oikeastaan ainoat jotka mina voisin luokitella sairaala mielikuvaa vastaaviksi, muut muistuttivat ehka kuluneen guest housen puitteilta. Huoneessa minua odotti pieni nyytti, vuorokauden ikainen pikku poika kapaloitunu pyyhkeeseen joka ensimmaisena tyrkattiin syliini. Kyllahan siina sydan suli tuota pikkuista katsellessa. Pienokainen oli syntyessaan 2665g, syntyi kuukautta etu ajassa. Pienella Nong Dinilla oli valtavasti tukkaa ja niin suloinen pieni nopo nena :). Huoneessa oli myos tuore aiti, tuore isukki ( joka veti sikeita sohvalla) ja tuore isoaiti joka oli viettanyt yonsa sairaalan lattialla nukkuen. Kaverini tulee olla sairaalassa kolme paivaa, jonka jalkeen han paase kotiutumaan vauvan kanssa. Sairaalassa saa avoimesti vierailla, ei ole niin tarkkaa kuka siella kay. Ja ehka hygienia jutut ei ole ihan niin justiinsa kuin meilla koto Suomessa. Esim. tuttipulloa ei keitetty, vaan huuhtastiin keitetylla vedella ja sitten isukki kuivasi pullon paitaansa... Synnytys tuolla valtion sairaalassa ja sairaala aika omassa huoneessa maksavat 20 000thb, jonka kaveri saa takaisin yrityksesta jossa tyoskentelee. Aitiyslomaa hanella on 3 kk, jonka aikana han saa palkan ja palaa sitten toihin takaisin. Isoaiti jaa lapsen kanssa kotiin, kun aiti palaa toihin. Jos kaverini olisi mennyt yksityis sairaalaan synnyttamaan synnytyksen hinta olisi alkanut 50 000thb:sta. Sellaisia juttuja tahan paivaan. Nyt taidan hoitaa muutamat emailit ja sitten alkaa olla lounaan paikka.
Iloa paivaanne!
-Hanna-
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
Elaman pienia iloja!
Terveiset Hua Hinista!
Miekin olen palannut takaisin kotiin.. tosin tulin jo kuukausi sitten, mutta aika menee niin vauhdilla, etta ei ole kerinnyt edes tanne kirjoitella.
Toiden suhteen ollaan oltu suhteellisen kiireisia, monenlaista on tassa tapahtunut ja paljon on toita tehty, etta saadaan kaikki valmiiksi ennen tulevan kiire sesongin alkua. Kovasti taalla odotellaan jo matkalaisia, myos paikalliset odottavat, etta matkailukausi alkaisi toden teolla. Kesa aika on ollut taalla todella hiljainen ja moni putiikki oli pistanyt ovensa kiinni kesan aikana. Vuokrataso Hua Hinin keskustassa on noussut pilviin ja se ajaakin monet yrittajat vaihtamaan paikkaa keskustan ulkopuolelle. Hinta taso palveluissa on pysynyt taalla samana, vaikka nyt thai bath kurssi onkin meille lansimaalaisille epaedullinen. Kesan jalkeen Thaimaan hinnat tuntuvatkin oikein miellyttavilta, kun on tottunut suomessa pulittamaan ravintolassa kaynnista 40-50e /2 henkiloa, taalla paasee nauttimaan merenherkuista satamaravintolassa 30e/5henkiloa. Ja jos haluaa syoda helposti ja edullisesti, markkinoilta ja katukeittiosta saa ihania herkkuja alkaen 25thb. Eli ei ole ruoka ainakaan hinnalla pilattu.
Jonkin verran olen ennattanyt myos reissata tanne tuloni jalkeen. Kavin pariin otteeseen jo Koratissa, koillis-Thaimaassa. Ensimmainen reissu oli viikonlopun mittainen reissu lapsia moikkaamaan. Perjantaina kaytiin hakemassa neiti koulusta ja voi sita riemun maaraa. Ei varmaan kovin moni farang ole siella koululla kaynyt, luokan lapset oli ihan innoissaan ja neiti tietysti oli riemuissaan kun menin isin kanssa hanta hakemaan. Myos pikkumies haettiin "koululta" ja hankin oli onnesta soikeana kun tiesi, etta paasee pienelle lomalle. Lasten koulut oli minun mittapuussa aika karut. Hyvin paikalliset maaseutu koulut. Kylla varmasti suurimmalla osalla Suomen koululaisista menisi sormi suuhun ja tulisi aitia ikiva, jos sellaisissa oloissa joutuisi koulupaivansa viettamaan. 6-vuotiaat olivat yksin luokassa kun mentiin paikalle. Taululle oli kirjoitettu muutama sana, thaiksi ja englanniksi mita lapset sitten kirjoittivat sielta vihkoihinsa. Opettaja, joka tuli luokkaan noin 20minuutin kuluttua, ei todellakaan puhunut englantia, vaikka opettikin lapsille englantia. Kylla koulu visiitin jalkeen oppii arvostamaan Suomen koulusysteemia ja opetuksen tasoa. Myos Suomen home koulut nayttaa luxukselta maaseutu kouluun verrattuna. Itselle kouluista tulee aina mieleen oma lukion englannin kielen opettaja. En ollut mitenkaan taman rouvan suosiossa, han aina jaksoi muistuttaa minua, ettei minusta tule ikina ylioppilasta. Niin vain tuli ja olisi mielenkiintoista tietaa mita rouva sanoisi jos nakisi minut nyt. Omaa matkatoimistoa pyorittamassa Thaimaassa ja kayttamassa englantia tyokielena joka ikinen paiva. Opettamassa pikku rakkaille englantia ja olen myos mukana yhden Bangkokin yliopiston kurssin mukana, jossa opetetaan paikallisille tyolaisille englantia... pitkalle on lukioajoista tultu. Ei ne numerot aina kerro koko totuutta. Koratissa oltiin muutama yo hotellissa ja samalla kaytiin sitten lasten ehdoilla huvittelemassa. Aika kului hyvin mm. Koratin The Mall ostoskeskuksessa, jossa on oma vesipuisto. Vesipuistossa aika meni kuin siivilla. Tosin suomesta juuri tulleena olisi ollut viisasta miettia, etta vesipuisto sijaitsi ulkona... ja yhdella valkoisella ei tietysti ollut aurinkorasvaa mukana. Vesipuisto oli kiva kokemus, oli erikokoisia liukumakia, lapsille oli pari leikki aluetta jossa oli matalampaa vetta ja erilaisia harveleita joissa keikkua. Ostoskeskuksessa oli myos iso leikki alua, kun uinnit oli uitu, siirryttiin leikkialueelle. Leikkialueelle maksetaan paasymaksu ja lapset saavat leikkia 45 minuuttia tuota maksua vastaan. Leikkialueella on liukumakia, pallomeri ja erilaisia aktiviteetteja lapsille. Ihan hyva keino saada lapset hyvin illalla nukkumaan, kun ensin on puljattu pari tuntia vedessa ja sitten siihen paalle tunti aktiivipuistossa :). Ei tarvinnut illalla unta houkutella. Seuraava paiva menikin sitten elaintarhan ja vesipuiston pyorteissa. Suunnattiin Korat zoohon, zoon alueella on myos vesipuisto. Pari tuntia puljasin lasten kanssa puljasin vedessa ja voi sita riemun maaraa. Zoon vesipuistossa oli myos erikokoisi liukumakia, lasten alueita ja myos kiva laiska joki joka kiersi alueella. Olimme hieman ihmetysta herattava seurue, farang ja kaksi thaimaalaista lasta :). Vesipuistossa kaikkien piti myos pitaa lakkia paassa... mika ei ollut minun mieleeni, tietysti jos jarkevasti ajatellaan, eipahan tullut auringonpistosta, mutta silti lakki ei ollut ihan minun juttu!
Ihanan viikonlopun jalkeen oli haikeaa jattaa hyvastit pikku rakkaille. Onneksi tiesin, etta muutaman viikon paasta lapsilla alkoi loma ja tytto paasi lomailemaan Hua Hiniin.
Kun koulun loma alkoi, kavimme hakemassa tyton Hua Hiniin, kohta on reilut pari viikkoa vietetty aikaa yhdessa Hua Hinissa ja ensi viikon jalkeen viemme tyton takaisin isovanhempien kotiin. Paljon ollaan kaikkea kivaa touhuttu yhdessa. Kaytiin tutustumassa mm. Hua HininSafari & Adventure parkkiin, jossa uutuutena oli tiikerit. Oli mielenkiintoista paasta nakemaan pikku tiikerit ihan lahietaisyydelta. Paljon olen saanut kyselyista oliko tiikerit huumattuja, mutta voisin melkein paani pistaa pantiksi, etteivat nuo pikkuiset ainakaan olleet. Sen verran vilkkaasti telmivat ja painivat siella keskenaan. Pikku tiikereita oli useita, oli myos valkoisia tiikereita. Ja paasinkin poseeraamaan valkoisen tiikerin kanssa. Ja syotin myos tuttipullosta pikku tiikeria. Olivat kuin iso kokoisia kissoja :). Kamerassa on taltioituna useita kuvia tuosta visiitista. Safari & Adventure parkissa on myos norsuja, krokotiileja, kaarmeita, apinoita, pesukarhu, papukaijoja, oranki, tiikereita, puuma, kameleita jne... eli jos jonkinmoista elainta on nahtavilla. Alue on tehty kauniisti ja alueella on hyvin tilaa. Useamman kerran paivassa heilla on siella erilaisia naytyksia. Norsu show, krokotiili show ja kaarme show. Katsottiin tuo norsu show, pikkuinen osa krokotiili showta, joka pelotti meidan pikkuista ja jatettiin se kesken. Kaarme shown olen nahnyt aiemmin ja mielestani se on pelottava, joten en edes halunnut menna sinne uudestaan. Alueella on norsuratsastusta ja siella voi myos ruokkia elaimia. Perheen pienimmat tykkaavat varmasti!
Pramburin kaupungissa jarjestetaan lauantaisin kivat paikalliset markkinat, markkinoilla on taiteilijoita, pienia myyntikojuja ja hyvin kiva leppoisa meininki. Markkinat on paikallisten matkaajien suosiossa, kavimme yhtena lauantaina vierailemassa ja samalla herkuteltiin paikallisilla herkuilla. Vihreaa juomaa ja sinista ruokaa :) Aroi aroi kha! Markkinat alkaa n.klo 16 ja kestaa iltaan saakka. Kannattaa viereilla!

Muuten meidan aika on mennyt toita tehdessa ja vapaa-aikana olen touhunnut pikku neidin kanssa. Ollaan uiti paljon ja nautittu laatuajasta. Eilen taalla oli super kuuma paiva. Ajelin toiden merkeissa mopolla paikasta toiseen ja tuntui etta olin ihan naantynyt... tanaan on ollut ihana paiva, kun aamulla/ yon aikana satoi ja nyt on pilvista.. ei ole niin tukalan kuuma. Tosin nayttaa silta, etta kohta tuo aurinko armas tuolta taas meille nayttaytyy.
Tammoista tanne auringon alle. Ihanaa olla kotona, tehda omia toita ja nauttia rakkaista ymparilla! Pienet asiat tekee taman tyton onnelliseksi <3
Aurinkoista paivaa kaikille!
-Hanna-
Miekin olen palannut takaisin kotiin.. tosin tulin jo kuukausi sitten, mutta aika menee niin vauhdilla, etta ei ole kerinnyt edes tanne kirjoitella.
Toiden suhteen ollaan oltu suhteellisen kiireisia, monenlaista on tassa tapahtunut ja paljon on toita tehty, etta saadaan kaikki valmiiksi ennen tulevan kiire sesongin alkua. Kovasti taalla odotellaan jo matkalaisia, myos paikalliset odottavat, etta matkailukausi alkaisi toden teolla. Kesa aika on ollut taalla todella hiljainen ja moni putiikki oli pistanyt ovensa kiinni kesan aikana. Vuokrataso Hua Hinin keskustassa on noussut pilviin ja se ajaakin monet yrittajat vaihtamaan paikkaa keskustan ulkopuolelle. Hinta taso palveluissa on pysynyt taalla samana, vaikka nyt thai bath kurssi onkin meille lansimaalaisille epaedullinen. Kesan jalkeen Thaimaan hinnat tuntuvatkin oikein miellyttavilta, kun on tottunut suomessa pulittamaan ravintolassa kaynnista 40-50e /2 henkiloa, taalla paasee nauttimaan merenherkuista satamaravintolassa 30e/5henkiloa. Ja jos haluaa syoda helposti ja edullisesti, markkinoilta ja katukeittiosta saa ihania herkkuja alkaen 25thb. Eli ei ole ruoka ainakaan hinnalla pilattu.
Jonkin verran olen ennattanyt myos reissata tanne tuloni jalkeen. Kavin pariin otteeseen jo Koratissa, koillis-Thaimaassa. Ensimmainen reissu oli viikonlopun mittainen reissu lapsia moikkaamaan. Perjantaina kaytiin hakemassa neiti koulusta ja voi sita riemun maaraa. Ei varmaan kovin moni farang ole siella koululla kaynyt, luokan lapset oli ihan innoissaan ja neiti tietysti oli riemuissaan kun menin isin kanssa hanta hakemaan. Myos pikkumies haettiin "koululta" ja hankin oli onnesta soikeana kun tiesi, etta paasee pienelle lomalle. Lasten koulut oli minun mittapuussa aika karut. Hyvin paikalliset maaseutu koulut. Kylla varmasti suurimmalla osalla Suomen koululaisista menisi sormi suuhun ja tulisi aitia ikiva, jos sellaisissa oloissa joutuisi koulupaivansa viettamaan. 6-vuotiaat olivat yksin luokassa kun mentiin paikalle. Taululle oli kirjoitettu muutama sana, thaiksi ja englanniksi mita lapset sitten kirjoittivat sielta vihkoihinsa. Opettaja, joka tuli luokkaan noin 20minuutin kuluttua, ei todellakaan puhunut englantia, vaikka opettikin lapsille englantia. Kylla koulu visiitin jalkeen oppii arvostamaan Suomen koulusysteemia ja opetuksen tasoa. Myos Suomen home koulut nayttaa luxukselta maaseutu kouluun verrattuna. Itselle kouluista tulee aina mieleen oma lukion englannin kielen opettaja. En ollut mitenkaan taman rouvan suosiossa, han aina jaksoi muistuttaa minua, ettei minusta tule ikina ylioppilasta. Niin vain tuli ja olisi mielenkiintoista tietaa mita rouva sanoisi jos nakisi minut nyt. Omaa matkatoimistoa pyorittamassa Thaimaassa ja kayttamassa englantia tyokielena joka ikinen paiva. Opettamassa pikku rakkaille englantia ja olen myos mukana yhden Bangkokin yliopiston kurssin mukana, jossa opetetaan paikallisille tyolaisille englantia... pitkalle on lukioajoista tultu. Ei ne numerot aina kerro koko totuutta. Koratissa oltiin muutama yo hotellissa ja samalla kaytiin sitten lasten ehdoilla huvittelemassa. Aika kului hyvin mm. Koratin The Mall ostoskeskuksessa, jossa on oma vesipuisto. Vesipuistossa aika meni kuin siivilla. Tosin suomesta juuri tulleena olisi ollut viisasta miettia, etta vesipuisto sijaitsi ulkona... ja yhdella valkoisella ei tietysti ollut aurinkorasvaa mukana. Vesipuisto oli kiva kokemus, oli erikokoisia liukumakia, lapsille oli pari leikki aluetta jossa oli matalampaa vetta ja erilaisia harveleita joissa keikkua. Ostoskeskuksessa oli myos iso leikki alua, kun uinnit oli uitu, siirryttiin leikkialueelle. Leikkialueelle maksetaan paasymaksu ja lapset saavat leikkia 45 minuuttia tuota maksua vastaan. Leikkialueella on liukumakia, pallomeri ja erilaisia aktiviteetteja lapsille. Ihan hyva keino saada lapset hyvin illalla nukkumaan, kun ensin on puljattu pari tuntia vedessa ja sitten siihen paalle tunti aktiivipuistossa :). Ei tarvinnut illalla unta houkutella. Seuraava paiva menikin sitten elaintarhan ja vesipuiston pyorteissa. Suunnattiin Korat zoohon, zoon alueella on myos vesipuisto. Pari tuntia puljasin lasten kanssa puljasin vedessa ja voi sita riemun maaraa. Zoon vesipuistossa oli myos erikokoisi liukumakia, lasten alueita ja myos kiva laiska joki joka kiersi alueella. Olimme hieman ihmetysta herattava seurue, farang ja kaksi thaimaalaista lasta :). Vesipuistossa kaikkien piti myos pitaa lakkia paassa... mika ei ollut minun mieleeni, tietysti jos jarkevasti ajatellaan, eipahan tullut auringonpistosta, mutta silti lakki ei ollut ihan minun juttu!
Ihanan viikonlopun jalkeen oli haikeaa jattaa hyvastit pikku rakkaille. Onneksi tiesin, etta muutaman viikon paasta lapsilla alkoi loma ja tytto paasi lomailemaan Hua Hiniin.
Kun koulun loma alkoi, kavimme hakemassa tyton Hua Hiniin, kohta on reilut pari viikkoa vietetty aikaa yhdessa Hua Hinissa ja ensi viikon jalkeen viemme tyton takaisin isovanhempien kotiin. Paljon ollaan kaikkea kivaa touhuttu yhdessa. Kaytiin tutustumassa mm. Hua HininSafari & Adventure parkkiin, jossa uutuutena oli tiikerit. Oli mielenkiintoista paasta nakemaan pikku tiikerit ihan lahietaisyydelta. Paljon olen saanut kyselyista oliko tiikerit huumattuja, mutta voisin melkein paani pistaa pantiksi, etteivat nuo pikkuiset ainakaan olleet. Sen verran vilkkaasti telmivat ja painivat siella keskenaan. Pikku tiikereita oli useita, oli myos valkoisia tiikereita. Ja paasinkin poseeraamaan valkoisen tiikerin kanssa. Ja syotin myos tuttipullosta pikku tiikeria. Olivat kuin iso kokoisia kissoja :). Kamerassa on taltioituna useita kuvia tuosta visiitista. Safari & Adventure parkissa on myos norsuja, krokotiileja, kaarmeita, apinoita, pesukarhu, papukaijoja, oranki, tiikereita, puuma, kameleita jne... eli jos jonkinmoista elainta on nahtavilla. Alue on tehty kauniisti ja alueella on hyvin tilaa. Useamman kerran paivassa heilla on siella erilaisia naytyksia. Norsu show, krokotiili show ja kaarme show. Katsottiin tuo norsu show, pikkuinen osa krokotiili showta, joka pelotti meidan pikkuista ja jatettiin se kesken. Kaarme shown olen nahnyt aiemmin ja mielestani se on pelottava, joten en edes halunnut menna sinne uudestaan. Alueella on norsuratsastusta ja siella voi myos ruokkia elaimia. Perheen pienimmat tykkaavat varmasti!
Pramburin kaupungissa jarjestetaan lauantaisin kivat paikalliset markkinat, markkinoilla on taiteilijoita, pienia myyntikojuja ja hyvin kiva leppoisa meininki. Markkinat on paikallisten matkaajien suosiossa, kavimme yhtena lauantaina vierailemassa ja samalla herkuteltiin paikallisilla herkuilla. Vihreaa juomaa ja sinista ruokaa :) Aroi aroi kha! Markkinat alkaa n.klo 16 ja kestaa iltaan saakka. Kannattaa viereilla!

Muuten meidan aika on mennyt toita tehdessa ja vapaa-aikana olen touhunnut pikku neidin kanssa. Ollaan uiti paljon ja nautittu laatuajasta. Eilen taalla oli super kuuma paiva. Ajelin toiden merkeissa mopolla paikasta toiseen ja tuntui etta olin ihan naantynyt... tanaan on ollut ihana paiva, kun aamulla/ yon aikana satoi ja nyt on pilvista.. ei ole niin tukalan kuuma. Tosin nayttaa silta, etta kohta tuo aurinko armas tuolta taas meille nayttaytyy.
Tammoista tanne auringon alle. Ihanaa olla kotona, tehda omia toita ja nauttia rakkaista ymparilla! Pienet asiat tekee taman tyton onnelliseksi <3
Aurinkoista paivaa kaikille!
-Hanna-
tiistai 14. lokakuuta 2014
Takaisin sateeseen
Me eletään sadekautta täällä Thaimaassa ja ollaankin saatu muutama oikea kunnon myrsky koettua tässä parin viime viikon aikana. Jottei kaikki menisi niinkuin Strömsössä meidän urheiluauto eli 20 -vuotias sitikkamme sanoi myös yhteistyösopimuksen irti kesken maantieajon ja ollaan viime päivät ajeltu Tepon kanssa skoottereilla säätä uhmaten. Teppo ei arvosta ollenkaan mun ideologiaa, koska minun mielestä on tosi romanttista odottaa puiden oksien alla moottoritien reunassa monsuunisateen loppumista... kun vettä tulee kun esterin äyskäristä!
Eilen räsähti sähkötolppa alas täällä Hua Hinissa ja suoraan jonkun henkilöauton päälle. Onneksi vältyttiin henkilövahingoilta. 88 tie oli osittain poikki iltapäivästä iltaan saakka. Toki en voi varmuudella sanoa aiheuttiko tuuli tai sade tolpan kaatumisen. Kaikki jotka ovat Thaimaassa vierailleet eivät ole voineet välttyä siltä kauhistelun määrältä kun katsoo paikallisia sähkötolppia. Vähemmästäkin alkaa sähkövoima pelottamaan... Tänäänkin tuulee aika kovasti mutta eiköhän tämä myrskynsilmä väisty ajan kanssa ja vettäkään ei ole satanut toistaiseksi kuin aamusta. Viime kuu oli todella kuiva joten nyt saa sadellakin jotta luonto voi hyvin kuivan talven ajan. Ei kannata kuitenkaan huolestua jos on loma mielessä, aurinko paistaa päivittäin ja vettä tulee vain kuuroittain. Lämpöä riittää päivisin reilun kolmenkympin verran.
Viime viikko ja tämäkin on menty aika vaihtelevien fiilisten kera, on tullut onnistumisia ja menestystä työssä, mutta myöskin menty perä eellä puuhun. Onneksi tekemisen meininki on edelleen hyvä ja kohta päästään tositoimiin kun huippusesonki alkaa. Ollaan saatu uusia asiakkaita, luotu hyviä kontakteja sekä viime vuotisia asiakkaitakin on jo saapunut paikalle tänne Hua Hiniin. Täällä taikamaassa tämä elämä on yllätyksiä täynnä ja ei kaikki yllätykset voi olla vain hyviä. Pitäähän sitä jostakin oppia.
Viime perjantainen temppelivierailu rauhoitti oikein mukavasti ja kun tuntuu että voisi repiä oman tukan päästä, silloin voi aina avata internetistä nelosen vain elämää -jaksot ja eläytyä Elan kasvojen liikkeiden mukana. Illalla on luvassa ruumiin valvojaiset ja huomenna mennään Tepon kanssa hautajaisiin eli paikallisiin polttoseremonioihin.
Täällä toimistolla voidaan paksusti ja siksi laitankin koneen jäähylle ja lähden pian lenkille. Laitan bikinit t-paidan alle niin ei haittaa vaikka syyssade piiskaa!
Mukavaa syystä kaikille!
T. Anni
Eilen räsähti sähkötolppa alas täällä Hua Hinissa ja suoraan jonkun henkilöauton päälle. Onneksi vältyttiin henkilövahingoilta. 88 tie oli osittain poikki iltapäivästä iltaan saakka. Toki en voi varmuudella sanoa aiheuttiko tuuli tai sade tolpan kaatumisen. Kaikki jotka ovat Thaimaassa vierailleet eivät ole voineet välttyä siltä kauhistelun määrältä kun katsoo paikallisia sähkötolppia. Vähemmästäkin alkaa sähkövoima pelottamaan... Tänäänkin tuulee aika kovasti mutta eiköhän tämä myrskynsilmä väisty ajan kanssa ja vettäkään ei ole satanut toistaiseksi kuin aamusta. Viime kuu oli todella kuiva joten nyt saa sadellakin jotta luonto voi hyvin kuivan talven ajan. Ei kannata kuitenkaan huolestua jos on loma mielessä, aurinko paistaa päivittäin ja vettä tulee vain kuuroittain. Lämpöä riittää päivisin reilun kolmenkympin verran.
Viime viikko ja tämäkin on menty aika vaihtelevien fiilisten kera, on tullut onnistumisia ja menestystä työssä, mutta myöskin menty perä eellä puuhun. Onneksi tekemisen meininki on edelleen hyvä ja kohta päästään tositoimiin kun huippusesonki alkaa. Ollaan saatu uusia asiakkaita, luotu hyviä kontakteja sekä viime vuotisia asiakkaitakin on jo saapunut paikalle tänne Hua Hiniin. Täällä taikamaassa tämä elämä on yllätyksiä täynnä ja ei kaikki yllätykset voi olla vain hyviä. Pitäähän sitä jostakin oppia.
Viime perjantainen temppelivierailu rauhoitti oikein mukavasti ja kun tuntuu että voisi repiä oman tukan päästä, silloin voi aina avata internetistä nelosen vain elämää -jaksot ja eläytyä Elan kasvojen liikkeiden mukana. Illalla on luvassa ruumiin valvojaiset ja huomenna mennään Tepon kanssa hautajaisiin eli paikallisiin polttoseremonioihin.
Täällä toimistolla voidaan paksusti ja siksi laitankin koneen jäähylle ja lähden pian lenkille. Laitan bikinit t-paidan alle niin ei haittaa vaikka syyssade piiskaa!
Mukavaa syystä kaikille!
T. Anni
sunnuntai 28. syyskuuta 2014
Hääpäivän juhlaa
Maanantai aamu ja väsymys ja apu-va... tuijotan toimiston seinään. Takana on mainio viikonloppu täynnä toimintaa! Ajatella näin se aika juoksee, siitä on jo vuosi aikaa kun kunnantalolla täyttelin sanaristikoita ja Teppo tuli ilmoittamaan että "no nyt ollaan naimisissa!". Vuosipäivän kunniaksi vietimme viikonloppua Hua Hinissa kuin matkalaiset konsanaan syöden hyvin ja tutustuen nähtävyyksiin sekä rentoutuen hieronnan merkeissä.
Lauantaina söimme illallisen ydinkeskustassa tolpparavintoloilla. Osa matkalaisista moittii, että ko. paikalla on turisteille suunnattua ravintolatoimintaa, mutta ravintolasta riippuen sieltä saa aivan huikeita mereneläväruokia ja thaikeittiön erikoisuuksia. Me valitsimme ravintolaksi Chow Layn joka on thaimaalaisten suosiossa ja yleensä aina tupaten täynnä. Ravintola on thaimaalaisten keskuudessa yksi Hua Hinin arvostetuimmista kalaravintoloista. Söimme kampasimpukoita, mereneläväkeittoa, friterattuja mustekaloja sekä morning glorya oisterikastikkeella. Mainio illallinen. Illallisen päätteeksi hemmottelimme jalkahieronnan ja pedikyyrin merkeissä. Hua Hinissa on lukuisia hierontapaikkoja ja kannattaa ehdottomasti testata thaihierontaa ja aromahierontaa loman aikana.
Eilen kiersimme Hua Hinin seutua skootterilla huristaen ja vietimme aikaa Market Village ostoskeskuksessa hengaten. Viikonloppuisin thaimaalaiset tulevat ostoskeskuksiin kävelemään, koska siellä on hyvä ilmastointi. Lapset voi viedä leikkimään ja itse jututtaa naapureita ja tuttuja. Tärkeä sosiaalinen tapahtuma siis. Pakkasimme lenkkarit mukaan ja Teppo vei minut iltapäivällä Hua Hinin kuninkaan palatsille, jonka urheilupuiston ripeästi valloitimme. Oli mukava kävellä kuninkaan puistossa illan hämärään, nauttia kauniista maisemista ja rupatella niitä näitä.
Nyt on hyvä aloittaa uusi viikko. Täällä toimistolla tietokoneen ääressä jo ollaan. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
Anni
Lauantaina söimme illallisen ydinkeskustassa tolpparavintoloilla. Osa matkalaisista moittii, että ko. paikalla on turisteille suunnattua ravintolatoimintaa, mutta ravintolasta riippuen sieltä saa aivan huikeita mereneläväruokia ja thaikeittiön erikoisuuksia. Me valitsimme ravintolaksi Chow Layn joka on thaimaalaisten suosiossa ja yleensä aina tupaten täynnä. Ravintola on thaimaalaisten keskuudessa yksi Hua Hinin arvostetuimmista kalaravintoloista. Söimme kampasimpukoita, mereneläväkeittoa, friterattuja mustekaloja sekä morning glorya oisterikastikkeella. Mainio illallinen. Illallisen päätteeksi hemmottelimme jalkahieronnan ja pedikyyrin merkeissä. Hua Hinissa on lukuisia hierontapaikkoja ja kannattaa ehdottomasti testata thaihierontaa ja aromahierontaa loman aikana.
Eilen kiersimme Hua Hinin seutua skootterilla huristaen ja vietimme aikaa Market Village ostoskeskuksessa hengaten. Viikonloppuisin thaimaalaiset tulevat ostoskeskuksiin kävelemään, koska siellä on hyvä ilmastointi. Lapset voi viedä leikkimään ja itse jututtaa naapureita ja tuttuja. Tärkeä sosiaalinen tapahtuma siis. Pakkasimme lenkkarit mukaan ja Teppo vei minut iltapäivällä Hua Hinin kuninkaan palatsille, jonka urheilupuiston ripeästi valloitimme. Oli mukava kävellä kuninkaan puistossa illan hämärään, nauttia kauniista maisemista ja rupatella niitä näitä.
Nyt on hyvä aloittaa uusi viikko. Täällä toimistolla tietokoneen ääressä jo ollaan. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
Anni
perjantai 12. syyskuuta 2014
Terveiset Hua Hinista!
Rouva Lamomprom on kotiutunut takaisin Thaimaahan. Kesä mennä hurahti todella nopeasti kun sain nauttia kesäpäivistä koto-Suomessa perheeni parissa. Kesän parhaat muistot jäi mieleeni taas kesämökiltä joka sijaitsee Tornion kohdalla perämeren pohjukassa pienessä saaressa. Siellä heitettiin monet kovat löylyt ja parannettiin maailmaa. Nyt on nahka karaistettu saunavihtoilla ja aika aloittaa talvikausi Thaimaassa.
Matkailusesonki alkaa pian, joten syyskuu menee lähinnä toimistotöiden parissa. Muutimme keväällä uuteen toimistoon (joka sijaitsee Hua Hinissa soi 88 vieressä vastapäätä Norway Gardenia). Täältä toimiston ikkunasta tuijotan houkuttelevaa uima-allasaluetta ja yritän keskittyä työntekoon. Meillä ei ole vielä yläkerran toimistohuoneessamme ilmastointilaitetta joten hiki virtaa. Sisälämpömittari näyttää +31 astetta, ettei se kumma ole jos tuo allas houkuttaa.
Lähden viemään pyykiä asiakkaiden talolle ja katsomaan yhtä potentiaalista maatilkkua. Palataan asiaan!
Terveisin,
Anni
Matkailusesonki alkaa pian, joten syyskuu menee lähinnä toimistotöiden parissa. Muutimme keväällä uuteen toimistoon (joka sijaitsee Hua Hinissa soi 88 vieressä vastapäätä Norway Gardenia). Täältä toimiston ikkunasta tuijotan houkuttelevaa uima-allasaluetta ja yritän keskittyä työntekoon. Meillä ei ole vielä yläkerran toimistohuoneessamme ilmastointilaitetta joten hiki virtaa. Sisälämpömittari näyttää +31 astetta, ettei se kumma ole jos tuo allas houkuttaa.
Lähden viemään pyykiä asiakkaiden talolle ja katsomaan yhtä potentiaalista maatilkkua. Palataan asiaan!
Terveisin,
Anni
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






























