tiistai 26. marraskuuta 2013

Yksi norsu on kasvanut laaksossa

Mainio päivä takana ja olen selättänyt flunssankin melkein kokonaan. Vielä on nokka tukossa mutta eiköhän se siitä. Tämän päivän kohokohta oli ehdottomast vierailu Hua Hinin safariparkissa joka sijaitsee Pranburin puolella. Oli todella hyvä että menimme sinne tutustumaan, koska edeltäjäpaikka Hua Hinissa ei vakuuttanut, ja nyt olemme iloisia uudesta miljööstä ja onnellisia eläinten puolesta! Kyseisessä puistossa on 50 raita, joka on todella laaja maa-alue ananaspeltoineen ja maastoreitteineen. Safaripuistossa voi mm. mennä mönkijäsafarille, ratsastaa norsuilla upeissa maisemissa, katsoa norsu-, krokotiili- tai käärmeshown sekä ruokkia kameleita ja kaloja.

 Alueella asustaa lähes kolmekymmentä norsua, joilla kaikilla on omat norsupojat (mahoutit) jotka pitävät niistä huolta. Mahoutit perheineen asuvat norsujen vieressä taloissa jotka omistaja on heille rakentanut. Safaripuistossa on myös työntekijöiden lapsille yhteinen koulukuljetus ja muutenkin eläimet sekä työntekijät näyttivät paikassa viihtyvän. Olin aivan täpinöissäni siitä, että kello viisi kun paikka sulkeutui mahoutit ajoivat norsuineen ananaspeltojen katveeseen jossa norsut saivat työpävän päätteeksi nauttia rauhassa olostaan ja syödä itsensä yltäkylläiseksi. Oli ihanaa nähdä kuinka norsut kulkivat vapaana maastossa. Hienoa! Meidän All Around Asian kautta alamme myymään piljettejä matkalaisille ko. paikkaan niin pääsee perheen pienimmät ja miksei isommatki norsuajelulle ja katsomaan todella (oikeasti todella) jännää käärmeshowta. Meinasin itse saada kakkahalvauksen tänään käärmeshowssa ja Hannan kanssa naurettiinkin että miten me taas jouduttiin tähän tilanteeseen että istumme pelonsekavin tuntein käärmeshown yleisönä. Kun tulimme ensimmäistä kertaa matkaoppaan roolissa Thaimaahan töihin noin kuusi vuotta sitten, silloinen työnantaja lähetti meidät punaisen ristin käärmefarmille, jotta pääsemme käärmefobiastamme eroon. Vierailulla oli täysin päinvastainen lopputulos, olemme olleet totaalisen käärmekammoisia viimeisten vuosien ajan. Tänään Safariparkin omistaja odotutti muuta yleisöä, jotta ehdimme mukaan katsomaan shown, joten emme tietenkään voineet kieltäytyä. Siinä sitten ihailimme hyökkäileviä kobria ja pyyttoneita. Arvostan ihmisiä jotka käärmeistä pitävät, mutta itse edelleen pitäydyn norsu- ja koiraihmisenä...
Muutama kuva iloksenne norsuista ja ko. paikasta :)

 Norsut relaamassa laaksossa

 Mahoutti norsuneen

 Safaripuiston respa

 Hyvää päivää toivotti herra Kameli.




 Ja ne käärmeet...

Anni

Minun päiväni alkoi vierailulla paikalliseen toimistoon, johon menin tekemään ajokorttia. Autolle tuon kortin tekeminen oli helppoa, koska minulla oli mukana suomalainen ajokortti. Tarkistivat kortin, passin, immigrationin paperin, lääkärin todistuksen (joko kaytiin hakemassa cha-amista pikku clinikalta, en edes nähnyt lääkäriä, todistus maksoi 85thb eli reilut 2€...) viisumin ja tietysti kaikista papereista kopiot. Paikan päällä ottivat kuvat valmiiksi ja koko lysti maksoi 205thb eli reilut 5€. Ja aikaa tähän meni reilu puoli tuntia. Skootteri kortin saanti olikin sitten numero erikseen. Minulla kun ei ole ajokortissa moottoripyorä osuutta, niin tarvitsin skootterille oman kortin. Korttia varten tarvittiin samat paperit kuin auton korttia varten + teoriakoe sekä ajokoe. Teoria koetta pääsi harjoittelemaan etukäteen koneella ja sen jälkeen se tehtiin luokkahuoneessa. Koe oli suhteellisen helppo, tosin jos ei ymmärrä englantia olisi kokeen suorittaminen haasteellista. Itsellekkin tuli muutama outo sana vastaan, katsoin kääntäjästä muutaman sanan, mutta silti asian yhteys ei ihan avautunut... mutta osasin silti vastata onneksi oikein. 30 kysymystä oli kaiken kaikkiaan ja niistä piti saada oikein 23. Ja läpihän se meni, että hujahti. Hassuinta oli, että yksi kysymys oli kolme kertaa. Sen jälkeen vuorossa oli ajokoe. Minähän olin paikalla autolla, joten minun piti vuokrata mopo. 50thb maksoi mopon vuokraus ja sain siis sillä mopolla ajaa sen kiekon. Siinä ajettiin semmoisen kukkulan ylitse ja pysähdyttiin kukkulalle ja siitä sitten alas. Alhaalla oli semmoinen viiva jota pitkin piti ajaa ja sitten piti vielä pujotella semmoisten totteroiden välistä. Ajokoe meni myos hyvin läpi ja sen jälkeen papereiden kanssa tiskille, jossa ottivat uuden valokuvan. Mopo kortti maksoi 155thb eli n.4€. Ja kortit sai siis saman tien mukaan. Kortit on voimassa vuoden verran, jonka jälkeen ne voi käydä uusimassa ja mahdollista saada viiden vuoden kortit.

Mukanani oli myos paikallinen jonka piti tehdä myos itselleen ajokortti. Hänelle oli ensin 2 tuntia teoriaa ja sen jälkeen teoriakoe. Ajotesti pitää käydä tekemässä kuukauden sisällä teoria kokeesta. Tuo ajotesti oli hauska seurata. Ajotestissä ajettiin samainen lenkki mikä mopolla, mutta sen lisäksi siinä oli peruutus harjoituksia useampia. Ja esim. yksi länsimaalainen joka oli suorittamassa tuota koetta, osui yhteen puomeista ja näin ollen ei läpäissyt tuota testiä. Hän ei millään meinannut ymmärtää miksi ei saanut korttia, sanoivat, että voi tulla seuraavana päivänä yrittämään uudestaan. Hassuin juttu ajokokeessa on, että se pitää tehdä omalla autolla. Mielestäni on mielenkiintoista seurata kun ihmiset tulevat autoillaan suorittamaan ajokoetta, jotta saisivat kortin... jotenkin ristiriitaista... eihän ilman korttia saisi autoa ajaa! Mutta maassa maan tavalla, mai pen rai, ainakin niin kauan kun poliisit ei pysäytä!!

Tänään oli myos hassu huomata, kun uppouduttiin Annin kanssa tyon touhuun ja unohdettiin kokonaan ajan taju. Meidän oli tarkoitus lähteä salille, mutta huomattiin puoli yhdeksältä, että sali menee ihan kohta kiinni joten ei siis ennätetty reippailemaan. Mutta huomenna uudella yrityksellä ja innolla. Nyt on käytävä unten maille, jotta huomenna jaksaa lähteä katsomaan muutamaa uutta hotellia meidän valikoimiin!

-Hanna-

maanantai 25. marraskuuta 2013

Virasto vierailu!

Tänään ollut reipas päivä. Aamulla tosin nukuin vähän pidempään, kun oltiin eilen kiitospäivän illallisella. Oli hauska illallinen, jos nauru pidentää ikää, niin sitä tuli taas monta vuotta lisää. Illallisella tietysti oli myös super hyvää ruokaa. Pitkään aikaan en ole syönyt mitään länsimaalaista ruokaa, joten kalkkuna ja pottumuusi maistui extra hyvältä! Ja tietysti jälkiruoaksi oli kurpitsapiirakkaa, ekaa kertaa maistoin ja oli tosi hyvää. Ihan tuli joku fiilis, kun siinä piirakassa oli samoja mausteita kuin pipareissa :). Oltiin ajateltu piipahtaa illallisen jälkeen vielä kaupungilla, mutta  illallisella venähti aika nopsaan ja vettä alkoi sataa kun oltiin tulossa kaupunkiin. Päätettiin sitten, että mennään kotia kohti.

Aamulla meillä oli mukava aamupala hetki Annin ja Thepin luona. Kiva kokata aamiaista (meillä ei ole keittiötä) pikku sähköpannulla.. Naurettavan näköistä touhua, mutta hyvää ruokaa saa silti tehtyä, eli siis munat paistettua ja keitettyä :). Aamiaisen jälkeen suunnattiin Hua Hinin Immigration toimistoon, kun minun pitää tehdä paikallinen ajokortti. Ajokorttia varten tarvitsee Immigrationista paperit. 800thb maksoin yhteensä kahdesta paperista. Immigrationissa oli super paljon porukkaa, todella paljon Myarmalaisia tekemässä 90 päivän leimoja. Itse jouduin odottelemaan reilut pari kymmentä minuuttia. Porukan määrään nähden selvisin siis yllättävän nopeasti :).

Huomenna on tarkoitus mennä Cha-Amiin tekemään sitten ajokortit. Tarvitsen vielä lääkäriltä todistuksen, jonka käyn Cha-Amin clinikalta hakemassa, maksaa kuulemma 100thb eli 2,5€ ja lääkärin kirjoittaa sen odottaessa. Ajokortti autoon miun pitäisi saada suoraan, mopokorttia varten voi olla, että joudun tekemään ajokokeen ja teoria testin. Katsotaan nyt mitä kaikkea tarvii tehdä. Huomenna siis lisää tästä seikkailusta.

Tänään olin ensimmäistä kertaa Fight Paradisella ryhmä treeneissä. Oli mukava käydä vähän hikoilemassa, kyllä sai taas niin paljon taas energiaa :). Treenien jälkeen kävin kotosalla pyörähtämässä, jonka jälkeen suuntasin vielä Annin kanssa salille. Nyt on takki tyhjä ja aika käydä unille, että huomenna jaksaa herätä ajoissa ajokortti hommiin. Huomenna käydään myös katsomassa paikallinen norsukylä, joten mukava päivä tulossa taasen :) nyt hyvää yötä, noon lap fondie!

-Hanna-

lauantai 23. marraskuuta 2013

Loy Krathongista kalkkunaillalliseen

Nenä vuotaa ja kurkku on karheana. Olen nukkunut tänään lähes koko päivän ajan. Eilen oli pitkä mutta antoisa päivä Bangkokissa, kävimme obsaamassa tulevan AAA:n Bangkokin retken ja hieno siitä tulee! Aloitimme aamun ajamalla maisemareittiä joka myötäilee Thaimaanlahtea Hua Hinista Cha-Amin kautta Bangkokiin. Matkalla näkee niin upeita kosteikkoja lintuineen kuin merisuola-altaita sekä perinteisiä viljelijäperheiden asumuksia. Perinteistä poiketen emme menneet Bangkokiin saavuttaessa Chaopraya joen yli vaan aloitimme kierroksen kuvan kauniilta Wat Arunin temppeliltä, joka sijaitsee Thonburin puolella. Temppeli sijaitsee Chaopraya joen varrella ja ylös kiivetessä temppeliltä on huikeat maisemat Bangkokin keskustan alueelle sekä elämäntäyteiselle joelle. Tulevilla retkillämme aloitamme kierroksen ko. temppeliltä, jonka jälkeen matkaamme vesiteitse Chaopraya joella ja päätämme veneilyn kuuluisalle Wat Pon temppelialueelle, jossa päänähtävyytenä on noin 50 m. pitkä lepäävä Buddhan patsas.

Wat Polta jatkamme matkaa jalokivigallerialle, jonka jälkeen menemme ihailemaan huikeaa kaupunkimaisemaa Thaimaan korkeimmasta rakennuksesta Bayoke Sky 2 tornista. Bayoken lounasravintolat sijaitsevat 75-82 kerroksissa, joten tulevilla retkillä nautimme buffetlounaan hulppeissa maisemissa. Lounastauon jälkeen viemme asiakkaamme shoppailemaan kaupungin keskustaan, jossa on mahdollista vierailla mm. MBK ja Siam Paragon ostoskeskuksissa.

Haimme Thepin kanssa  jalokivigalleriasta vihkisormuksemme ja siihen se loppupäivä sitten menikin, timanttien ihailuun. Vierailimme myös retkiohjelmamme päätteeksi Ikeassa, kävimme ostamassa pientä sälää asuntoomme ja pipareita tulevaa joulujuhlaa varten.
Eilen oli pakko skarpata koska oli niin hektinen päivä, tänään olen sitten saanut kärsiä koko hauskuuden edestä sängyn pohjalla. Onneksi lämpö ei ole muuttunut kovaksi kuumeeksi niin on edes hieman voimia jäljellä.

Vietimme Thepin kanssa myös oman Loy Krathon juhlamme. Emme ole vielä neljän yhteisen vuoden aikana olleet kertaakaan samaan aikaan paikalla Loy Krathongin aikana, joten olemme ottaneet perinteeksi juhlia kyseistä juhlaa viikkoa myöhemmin kun yleisesti Hua Hinissa Taon järvellä. Thaimaassa koko marraskuu on pyhitetty vedenjumalan juhlalle, joten ei sen päivän niin väliä ole... mai pen rai. Veimme oman banaani-kukkalauttamme Hua Hinin eteläpuolella sijaitsevalle Kao Taon alueelle, koska siellä on kaunis suojaisa järvi rannan tuntumassa. Sytytimme kynttilät ja suitsukkeet sekä lisäsimme kukkaislauttaamme muutamia kolikoita kiitokseksi Chaomae khonkhaalle. Kiitimme vedenjumalaa runsaasta veden määrästä ja menneestä vuodesta sekä pyysimme anteeksi arkipäivän veden kulutustamme. Lähetimme kukkaislauttamme kiitoksena ja ihailimme illan hämärässä kelluvaa lauttaamme joka valaisi hämärää järvimaisemaa. Thaimaassa yleisesti pariskunnat vievät kratongit yhdessä joille, merille ja järville ja kiittävät yhdessä Chaomae khonkhaata tehden hyvää onnea yhteiseen elmään. Kyseinen juhla on sangen romanttinen valaistujen banaaninlehvälauttojen ja taivaalle lähetettävien paperilyhtyjen vuoksi. Ehdoton must see Thaimaan lomalla!

Nyt on aika laittaa yöpuulle, huomenna mennäänkin juhlateemasta toiseen, luvassa on kiitospäivän illallinen jonne meidät Thepin kanssa on kutsuttu. Jenkkiystävämme mister Kim järjestää vuotuisen kiitospäiväillallisen kalkkunoineen, perunamuusseineen ja karpalohyytelöineen, ei siis passaa missata!
 Wat Arunin aamunkoiton temppeli on rakennettu lukuisista posliininpalasista.

 Maisema Wat Arunilta Chaopraya joelle.

 Bayoke sky 2 upeita maisemia.

 Bayoke skyn lounasbuffa ei jätä nälkäiseksi.

 Iltamaisema Bayokesta.

Minun ja rakkauteni Krathong pimeällä järvellä.

Anni

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Arkinen aherrus...

Itse olin eilen niin hyytynyt Bangkokin matkan jälkeen, etten jaksanut mitään edes blogiin kirjoitella. Minulle Bangkokin reissussa oli hieman haastetta, sillä olin kuljettajan roolissa ja ensin kauhuissani ajattelin kuinka tulen pärjäämään Bangkokin liikenteessä. Mutta huoli oli ihan turha, hyvin meni ajelut, vaikka ihan keskustassa pyörittiin. Ja tietysti oltiin ruuhkassa jumissa, 5km matkaa taitettiin semmoinen reilu kaksi tuntia.

Tänään ohjelmassa on ollut urheilua, toimistohommi ja jouluillallisen suunnittelua. Aamu alkoi reippailulla, tosin lähdettiin taas liian myöhään, oli super kuuma kävellä. Tuo naapuri vuori on kyllä loistava lenkkeilyyn.

Iltapäivällä käytiin myös makrossa laskeskelemassa kustannusarviota meidän jouluillalliselle. Joulukoristeet oli ainakin saapuneet jo makroon. Itse harkitsen kuusen ostoa.. Olen aina jotenkin ollut muovikuusia vastaan, mutta nyt semmoinen pieni muutaman euron muovikuusia saattais kiinnostaakin. Saisi vähän joulua omaan kotiinkin :). Vaikka harvoin täällä joulufiilistä saa aikaan, kun on lämmintä ja tunnelma on niin erilainen.

Tänään sain myös vihdoin ja viimein varattua Phuketin reissuun hotellin. Lähden moikkaamaan kummityttöä ja hänen perhettään kolmeksi päiväksi Phukettiin Katalle. Lähdetään ensi lauantaina täältä Hua Hinistä ajelemaan kohti Phukettia, tarkoitus olisi ajella yötä myöten ja olla aamusella perillä. Voi ajella onneksi ihan kaikessa rauhassa :). Varmaan kymmenisen tuntia menee matkaan yhteensä aikaa pysähdyksien kanssa.

 Nyt alkaa silmät lurppasta jo kiinni ja aamulla kello on herättämässä ajoissa aamulenkille ennen aamusalia, joten pakko luovuttaa ja lähteä unten maille. Noon lap fondie :) hyvää yötä!

-Hanna-

tiistai 19. marraskuuta 2013

Bangkokkia kerrakseen

Vihdoinkin kotona! Kylläpäs on ollut antirentouttavat pari päivää Bangkokissa. Lähdimme eilen aamulla Hannan ja Chatin kanssa autolla liikenteeseen ja suuntasimme kohti Bangkokia, kuljettajana meidän länsimaalainen naisautoilija miss Hanna. Bangkokissa menimme setvimään firman paperiasiat kuntoon matkailuministeriöön ja monen thaimaalaisen tuskaisen ja pyrokraattisen käänteen jälkeen saimme kamalan paperivyyhdin suoritettua. Toki näin helpolla emme päässeet vaan muutamaa paperia pitää mennä vielä esittämään parin päivän päästä, uusi BKK keikka siis luvassa... Eilisen paras asia oli se, että Thep saapui Bangkokiin Surinista väsyneenä mutta onnellisena. Hän taittoi matkan Kambodzan rajalta pääkaupunkiin paikallisella junalla ja kovin kehui Suomen VR:ää (450 km matka kesti 10 tuntia).

Kävimme eilen tekemässä myös mahtavan hotellisopimuksen Bagkokissa, laitetaan tarkempaa tietoa tulemaan myöhemmin nettisivuillemme ja facebookiin. Löysimme todella edukkaan ja erikoisen hotellin BKK-lentoasema väliltä, jossa on hyvä yöpyä yön tai parin verran. Yläkerran kattohuoneistot puutarhoineen oli näkemisen arvoiset ja odotan jo innolla, että saan helmikuun häävieraat ko. hotelliin majoitettua.

Yön nukuimme puolestamme täysin ala-arvoisessa hotellissa Bangkokissa, en mainitse kyseistä hotellia nimeltä ettei se nimi jää vahingossa kummittelemaan kenenkään korvan taakse. Kyseisen hotellin suurin asiakaskunta näytti tulevan etelä-Koreasta, aamupalalla meininki oli yhtä villiä kuin eläintarhassa ruoka-aikaan.

Lähdimme aamiaisen jälkeen ministeriöön setvimään oleskelulupaani ja vaikka kaikki paperit ja planketit oli valmiina jälleen vierailuun kului useampi tunti. Sai taas ensimakua odottamisesta. Yksi virkailija otti NON viisumeiden hakijat vastaan ja jonossa oli useita kymmeniä ihmisiä. Onneksi sekin asia saatiin hoidettua pois alta.

Tämän päivän kohokohta oli vierailu timanttikaupoilla... voi pojat että Thep valitsi mulle niin pramean vihkisormuksen että oksat pois. Olen aivan täpinöissään. Niin useaa sormusta kun ollaan katseltu viime kuukausien aikana ja vihdoin se oikea sattui kohdalle. Nyt on onneksi sormusasiatkin kunnossa. 

Anni


lauantai 16. marraskuuta 2013

Viikonlopun vietossa

 Tänään alkoi minulla uusi elämä! Pienin askelin mennään, mutta varmasti eteenpäin. Tarkoitus on luoda itselle hyvä ja terveellinen elämä, josta itsekkin nauttii aivan sata lasissa! Niin on sitten enemmän energiaa myos käytettävänä firmaankin. Tänään toiden suhteen on ollut hiljaisempi päivä. Tietokoneella hommailin muutamia juttuja, mutta muuten on mennyt päivä sen suhteen harakoille. 

Päivän kohokohta oli ehdottomasti meidän "mimmien" salitreenit. Saatiin mahtava valmentaja Suomesta ja nyt hänen opeilla varmasti alkaa tuloksia syntymään... toki se on paljon itsestäkin kiinni. Hyvällä fiiliksellä käytiin salilla reippailemassa ja tästä on nyt hyvä aloittaa. Kävin myos ostamassa aamuksi aamupalaa, jos vaikka opettelisi taas syomään aamulla jotain ennen toihin menoa. 

Keli tänään on ollut hyvin vaihteleva. Vettä on riputellut pitkin päivää ja illalla kun olin kaupoilla sainkin kunnon kuuron niskaani! Lämmollä ajattelin autoa, joka seisoi koti pihassa, kun moppella kurvailin sateessa. Onneksi en ole sokerista! Päivällä herkuteltiin Annin kanssa Isaanilaisessa ja siellä en meinannut tulla ymmärretyksi vaikka puhui heille thaikieltä. Iltaruoan tilaus sentään meni ihan nappiin ja vielä thaikielellä! Tosin ihmetystä herätti, miksi tilaan ruoka-annoksen johon kuuluu riisiä, ilman riisiä. Mutta en tiennyt miten olisin sen voinut muuten tilata :). 

Varmaan ilma tehnyt tepposensa, kun on ihan vetämäton olotila ja ei ole yhtään energiaa, joten on siis luovutettava ja lähdettävä unten maille, toivoen että myrsky ei riepottele meitä ensi yonä kovinkaan pahasti! Noon lap fondie!!

-Hanna-

Kotona istun sängyn päällä ja katselen Hannaa, joka myös näpyttää koneellaan. On lauantai ilta ja ulkona ukkostaa. Sähköt lähtivät juuri hetkeksi, pitänee kaivaa kaapista kynttilät esille. Tämänkertainen myrskyalue on tulossa Kambodzasta Thaimaan puolelle ja saa nyt nähdä miten voimakkaana myrsky tällä kertaa tulee. Kambodza on minulle läheinen paikka, olen tehnyt töitä Kambodzassa kolmena talvena ja minulla on maahan ihan erityinen suhde. Katsotaan nyt, eiköhän me tehdä myös All Around Asian kautta reissuja Kambodzan puolelle jatkossa, joten pääsen fiilistelemään tulevaisuudessakin Angkor Watille ja kuoleman kentille. Kambodza on hyvä vierailukohde, jos on tulossa Kaakkois-Aasiaan, mutta suosittelen sitä yhtenä etappina lomalle, on hyvä yhdistää mm. Thaimaa ja Kambodza samaan lomaan. Maiden välinen lento kestää vain tunnin verran, joten Bangkokista voi näppärästi lentää tutustumaan myös itäiseen naapuriin. Mutta myrskyjä emme enää tälle talven alulle kaipaisi.

Thep on Surinissa ja soitteli juuri sieltä. Se oli naapurikylällä temppelijuhlissa ja nähnyt paljon sukulaisiaan, joita ei ole vuosiin nähnyt. Kovasti kaikki sieltä lähettivät minulle eli farangille terveisiä. Mukavaa porukkaa nuo Isaanin asukkaat, siellä maatalousalueella on alkamassa vuoden kiireisin aika, kun riisi on raskaana ja voi hyvin paksusti. Kohta on sadon korjuun aika. Alkusyksystä riisivainioilla ei ollut riittävästi vettä, toivottavasti saamme silti hyvän sadon tänäkin vuonna. Olemme Thepin kanssa siis riisinviljelijöitä, meillä on omat tilukset ja mukava viljelijäperhe, joka pitää sadosta huolta kun emme ole paikalla. On mukavaa työllistää naapureita, on heilläkin pötyä pöydässä ja ei tarvitse itse huolehtia viljelemisestä. Huomenna olisi tarkoitus alkaa keräämään riisit pellolta jos vesisade lakkaa siellä Kambodzan rajalla. Thep on myös talonmaalaamishommissa tällä reissulla, hän meinaa maalata lapsuudenkotinsa ennen tulevia häitämme, jotka järjestämme Thepin kotikylällä helmikuussa. En päässyt itse lähtemään tällä kertaa Thepin mukaan, koska olimme juuri kalastusreissulla ja työt painaa päälle. Thepin oli kuitenkin mentävä, koska hänen äitinsä ei ole vieläkään oikein kunnossa ja kovasti olemme huolissaan hänen vuoksi. Näemme Thepin kanssa maanantaina Bangkokissa, hän ottaa junan pohjoisesta ja minä menen Hannan ja Chatin kanssa autolla täältä Hua Hinista. Huominen päivä pitää siis sinnitellä yksin täällä ikävissään, mutta aika juoksee onneksi nopeaa.

Tänään aloitimme salitreenin ja mahtavaa kun saimme @leticin Millan opastamaan reenin kanssa. Nyt meni elintavat uusiksi ja hyvä niin, on pakko oppia pitämään myös itsestä ja omasta terveydestä huolta kaiken kiireen keskellä. Jos ei ole itse  kunnossa miten jaksaa pitää myös muista hyvää huolta? Nyt keskitetään ylimääräinen energia omaan terveyteen, pitää vain löytää enemmän aikaa itselleen. 

Anni

perjantai 15. marraskuuta 2013

Mihin aika katoaa?

Tänään ollaan hoideltu Annin kanssa arkisia askareita. Ja jotenkin päivä vaan hurahti ohitse.. tuntui ettei kerennyt tehdä juuri mitään mitä olin suunnitellut tänään tekeväni. Meidän piti aloittaa myos tänään kuntosalilla aherrus, mutta aikataulujen muuttuessa se siirtynee sitten huomiselle. Itse olin jumppavaatteet päällä hälyytys valmiudessa, mutta ei keretty lähtemään. Isukki eli Thep lähti tänään bussilla kohti kotiaan eli Suriniin katsomaan kuinka riisisato valmistuu. Toivotaan että Thep tuo karjalanpiirakoihin riisit mukanaan. Pitäähän se kokeilla miten hyviä piirakoita tulee Annin ja Tepon riiseistä :). Pitää varmaan nimetä piirakat uudestaan Isaan piirakoiksi :). Jouluksi kun olisi tarkoitus piirakat paistaa. Tänään ohjelmassa oli joulumenun tarkistelua, pitäisi laskea kuinka paljon ruokaa tarvitaan meidän joulu illalliselle jonka organisoinnissa ollaan mukana. Ja suomi herkkujakin laitoin tilaukseen, ruisjauhot, sinapit ja kahvit on tulossa ensi kuun vaiheessa. Tosin käyn ne noutamassa Phuketista, kun rakas kummityttoni perheineen tulee minua sinne ilahduttamaan. Samalla pääsee katsomaan miten vanha kotiseutu on muuttunut vuosien aikana. Phuket on kasvanut vuosien varrella todella paljon. Viime vuonna kävin Phuketissa pariin otteeseen. Toinen reissu oli "salareissu", reissulla josta muistona oli katkennut luu jalkapoydässä. Muuten reissu oli ihana, näin paljon kavereita ja oli kiva fiilistellä vanhoilla kotikonnuilla. Tosin Kamala beachilla missä asuin ennen en ennättänyt käydä. Mutta Rawai, Patong, Karon ja Phuket town tuli nähtyä. Nyt seuraavalla reissulla olisi tarkoitus käydä myos Kamalalla. On varmasti muuttunut paljon vuosien varrella, koska siitä on jo reilu kuusi vuotta kun asustelin siellä. Minulla on vielä paljon kavereita tuolta aikaa ja nyt olisi tarkoitus nähdä Nai kaveria joka asustelee vielä Phuketissa. Suurin osa kavereista on muuttanut toiden mukana ympäri Thaimaata.

Phuket fantasea on myos paikka jossa haluaisin vierailla Phuketin reissun aikana. Kaverin perhe ei ole ikinä käynyt siellä ja itse olen käynyt ehkä 7 kertaa, mutta voin lähteä aina uudestaan. Se show siellä on vaan niin upea! Ja hienosti rakennettu koko paikka muutenkin, fantasia maailma kerrassaan. Phuketin reissulta odotan siis ihanaa yhdesssä oloa, rentoutumista uima-altaalla ja  hyvää ruokaa.

Tänään kävin pyorähtämässä myos toimistolla, tosin ihan pikavisiitilla vain. Huomenissa jos on aikaa, voisi viettää vaikka hetkisen pidempään, niin saisi katsottua mitä sopimuksia meillä on vielä tehtävänä. Maanantai aamuna suunnataankin sitten kohti enkelten kaupunkia, eli Bangkokiin. Tarkoitus on viettää pari päivää Bangkokissa tutustuen yhteistyokumppaneihin ja vähän obsaillen paikkoja lisää. Muutamaa hotelliakin oli tarkoitus käydä kurkistamassa. Hieno reissu tulossa taasen :). Nyt on varmaan pakko taas luovuttaa ja lähteä moikkaamaan nukkumattia!

-Hanna-

Ps. täällä jännitetään myrskyä. Säätiedotus on sanonut, että kova myrsky olisi tulossa ensi yonä ja uhkaa iskeä Hua Hiniin... se olisi jo kolmas tälle syksylle... ou nou!!!

torstai 14. marraskuuta 2013

Pietarin kalasaalis

Huomenet täältä Hua Hinista. Nyt on kalastusreissulta palattu ja reissussa rähjäännytty oikein kunnolla. Oli kertakaikkisen upea kokemus kalastella Thaimaa-Burma alueella Andamaanienmerellä. Retkiseurueemme oli hulvaton ja kiitämme suuresti kalastusreissustamme Chalong Sea Sportin Jaskaa, iso kiitos! Nyt voi koko sydämellä suositella hyviä kala-apajia jos on kalastuksesta kiinnostuneita matkalaisia. Tulevan talven aikana järjestetään muutama kalastusreissu Burman aluevesille ja odotamme innolla tulevaisuutta, tästä on hyvä jatkaa. Itse olen tykännyt kalastella pienestä saakka ja saalis on ollut lähinnä mökillä ongittua ahventa ja särkiä, oli hieno kokemus kalastaa mm. tonnikaloja ja mustekaloja. Paikalliselta rapualukselta ostetut taskuravut oli maukkaita ja burmalaiset kalamiehet olivat hämmentyneitä kun me blondit yön pikkutunneilla kalastelimme paatillamme isoilla vieheillä. Olipas heillekin kokemus, kovasti ottivat veneistään kuvia meidän retkiseurueesta. Toimme tuliaisia Hua Hiniin, ison styroksilaatikon verran saalista. Kaloja oli niin paljon ettemme kaikkia saaneet raahattua, jätimme loput kalastajille saavat vaimoilleen kotiin viemistä. Söimme eilen I rice -ravintolassa kalatuliaisemme, kokki oli valmistanut useita erilaisia ruokia kaloistamme ja herkullista oli.

Jatkamme työn äärellä ja palamme taas asiaan.

Anni

Hullun hauska kalareissu!

Kalastusreissulta on palattu kotiin. Olipas kerrassaan hauska reissu. Sanotaan, että nauru pidentää ikää, joten ikää tuli lisää useita vuosia. Matkaseurue oli hullun hauska! Startattiin täältä Hua Hinistä maanantaina puolen päivän maissa ja alettiin taittamaan matkaa kohti Ranongia. Kilometrejä tulee reilut kolmesataa, mutta matkan taittaminen tien kunnon ja mutkaisuuden vuoksi on aika hidasta. Mentiin melkein kuusi tuntia minibussilla. Matkassa meillä oli mukana viiniponikka, joten matkan teko sujui oikein rattoisasti! Satamassa meitä oli odottamassa iso kalastaja vene miehistoineen. Pakattiin itsemme laivaan ja tietysti se laivaan meno oli jo haaste sinänsä. Laituri oli maasta ja merenpinnasta varmaan kymmenen metrin korkeudessa ja laiturilta oli laitettu lankku, jota pitkin piti selvyityä laivaan. Vähän pieniä sydämen tykytyksiä saatiin aikaan, kun iloliemi oli vaikuttanut matkan aikana osaan matkaporukkaan ja taiturointi laivaan mennessä olikin jo iso haaste. Kaikki päästiin onnellisesti laivaan ja aloitettiin matkan teko.


Laivassa oli kokki, joka loihti meille thai herkkuja ja pienoisen matkan taittamisen jälkeen päästiin myos tosi toimiin eli kalastamaan! Ja saalistahan tuli, ekana iltana saatin muutama kala sekä mustekaloja. Yollä kun nälkä yllätti uudestaan, kokki loihti meille mustekalat valkosipulin ja pippurin kera. Harvoin saa herkutella noin tuoreilla meren herkuilla! Yo laivalla oli mielenkiintoinen, valvoessa meni tietysti myohään ja itse en ainakaan malttanut nukkua kovinkaan pitkään. Menin nukkumaan joskus kolmen maissa ja kuuden maissa olin jo ihastelemassa auringonnousua. Oli hieno auringonnousu, ihastelin sitä hiljaisuudessa laivan keulassa, muiden ollessa vielä unilla. Pikku hiljaa muu porukkakin alkoi heräillä ja herkuteltiin ensimmäisenä aamupalalla.


Päivän aikana kalastettiin useampaan otteeseen ja saatiin saalistakin. Tonnikaloja tuli useita kymmeniä ja illalla ruokana oli kalaa, mitäs muutakaan! Itsekkin pääsin nostamaan muutaman vonkaleen veneeseen, tyyli ei ollut ehkä hienoin, mutta pääasia, että saalista tuli. Reissun aikana saatiin myos hieno idea (kiitos thaimaalaiselle kaverilleni) tuoreista katkaravuista. Kysyttiin laivan henkilokunnalta olisiko mahdollista ostaa jostain tuoreita rapuja ja henkilokunta lupasi etsiä meille kalastusaluksen josta saadaan ostettua taskurapuja. Illalla ennen laivan parkkiin laittamista päästiin sitten kalastaja veneen luokse ja tehtiin ostokset. Ostettiin iso korillinen, sisälti varmasti ainakin 10kg taskurapuja ja kun kysyttiin mitä ravut maksaa, jouduimme antamaan kolme kaljaa, yhden spriten ja yhden vesipullon... ei siis järin kallista! Ja kokki tietysti laittoi meille herkut heti! En ole eläessäni syonyt niin hyvää rapua kuin mitä nyt pääsin maistamaan, aroi mak, niin kuin täällä sanottaisiin. Ja rapuja oli tarjolla ihan super paljon, ei millään jaksanut syodä kaikkia.

Reissulle sattui monia hauskoja tapahtumia ja myos erikoisia sattumuksia. Itse muun muassa kalasti merestä n. 60 metrin syvyydestä kalaa ja sain siiman pätkän. Samaa siimaa kuin mitä minun virvelissäni oli, mutta siima ei ollut kuitenkaan poikki ja merestä nousi n. 8 metrin ylimäärä pätkä siimaa. Hyvin mystinen juttu... kala oli myos kiinni, mutta karkasi loppu metreillä! Eräs seurueestamme jumittui myos laivan vessaan, joka kosteuden ja kuumuuden puolesta olisi mennyt huonosti lämmitetystä saunasta. Eli sattumuksia ja tapahtumia reissussa kyllä riitti! Itselle reissun koho kohta oli ehdottomasti rapujen syonti... nam nam!



Paluu matka oli myos hauska, olimme liian aikaseen satamassa ja meidän piti odotella kyytiä. Laivasta nousu ei mennyt ihan kuin stromsossa... meille oli varattu sama pieni lankku mitä tullessa, mutta nyt lankulla kuljettava matka oli melkein tuplaantunut ja lankku heilui ja keinui laivan mukana... Itse en suostunut lankkua pitkin kulkemaan, joten marssin kahden pikku veneen kautta portaille josta sitten pääsin kapuamaan kohti laivaa! Kunnialla siitäkin selvisin. Satamasta otimme sitten paikallisen bussin, johon sullouduimme koko poppoo tavaroiden kera ja suunnattin kohti ravintolaa. Matkattiin varmaan n. 10km ja meitä  oli 10 henkeä + miljoona nyssäkkää ja pussukkaa ja matkan teko maksoi 200thb. Eli ei järin kallis kuljetus,  naurettiin, että voitais ottaa se Hua Hiniin saakka, mutta päätettiin kuitenkin pysyä perussuunnitelmassa ja tyytyä minibussiin.

Reissu oli siis kaiken kaikkiaan hullun hauska! Kiitos kaikille matkassa olleille! Nyt on ihana olla taas kotona, reissussa on kiva käydä, mutta on se oma koti aina ihan super juttu reissun jälkeen. Nyt silmiä alkaa jo painamaan, pitkä päivä takana... huomenna lisää! Noon lap fondie!






-Hanna-

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Hyvää isänpäivää!




Ensimmäisenä haluan muistaa kaikkia isukkeja, oikein leppoisaa isänpäivää sinne koto-Suomeen ja muuallekin, missä tänään isänpäivää juhlitaan. Meillä täällä Thaimaassa isänpäivä on vasta 5.12, joten perästä tulemme :)

Tänään on ollut ihana päivä, johtuen siitä, että olemme pyhittäneet aamun lepopäivänä. Olemme Thepin kanssa myös iloissamme siitä, että saimme vihdonkin Saaren pariskunnan Lahdesta tänne heidän Thaimaan kotiin ja turvallisesti perille. Samalla lennolla heidän mukanaan tupsahti the Champ Palanto, joten talven aikana saadaan varmasti kokea jälleen monta hauskaa sattumusta ja tapahtumaa. Sellaiset velikullat kyseessä... Treenisuunnitelmakin on tehty, joten nyt täytyy löytyä aikaa myös häävalmisteluille ja kilojen karistamiselle. Ihana aurinkoinen päivä tänään! Ja oi miten mahtavia uutisia saimme, pääsemme lekottelemaan privaattipaatin kannelle auringonoton ja kalastuksen merkeissä parin päivän ajaksi. Näen itseni jo siemailemassa kylmää juomaa kannella... nyt on kiire, alan pakkaamaan bikinit ja Tepon uikkarit jaffa-kassiini!

Anni


Minunkin päivä alkoi leppoisasti, nukuin pitkään ja katselin Suomi telkkaria netin kautta. Joskus on vaan niin kiva katsella Suomalaisia sarjoja netin kautta. Nykyisin tulee kyllä niin harvoin katseltua telkkaria. Yksin kun olen kotona en  yleensä edes muista television olemassa oloa. Uutisia pitäisi kyllä  katsella ahkerammin, oppisi samalla lisää thai kieltä ja pysyisi kartalla paremmin. Tosin aina välillä ahistaa kun ei sitten ymmärräkkään kaikkea! Tänään hoidin myos muutamia tyojuttuja ja käydään vielä Annin kanssa läpi asiat ennen huomista palaveria. Saatiin myos yllättävä puhelu Bangkokista ja tällä puheella ollaan menossa kalastamaan Ranongiin ylihuomenna. Eli siis pojat kalastaa ja myo otetaan aurinkoa :). Välillä tämä tyon teko on TOSI rankkaa ;). Innolla jo odotan minkälainen reissu on tulossa. Odotellaan vielä, että saadaan porukka kasaan ja saadaan sitten vahvistettua meidän reissu. Aika huisia, sanon minä! Ehkä sitä on itekkin pakko ottaa jonkinmoinen vapa käteen reissun aikana, muuten saattaa tulla palautetta kalastaja veljeltä!

Anni oli myos sopinut meille treeni ohjelmaa ja se kuulosti myos ihan loistavalta. Nyt on ollut muutama laiskapäivä ja pitäisi ottaa taas itseään niskasta kiinni ja suunnata tuohon lähivuorelle.

Tänään tuli soiteltua myos kotiin isänpäivä terveiset. Isukki oli iloinen kun soittelin, soitin myos ukille 93.v ja ukkikin ilahtui soitostani. Mummin kanssa en päässyt juttusille, kun mummi 93.v on ollut vähän huonossa kunnossa. Oli aamukahvilla, eikä jaksanut tulla puhelimeen, toivotaan et seuraavan kerran sitten. Nyt huomaa, että teräs isovanhemmissakin alkaa ikä näkyä ja tuntua. Ukki oli eilen ollut odottamassa meidän äitiä kaukosäätimen kanssa ja ollut huolissaan kun äiti oli puhelimensa unohtanut heille. Eli välillä myos se dementia alkaa vaivata.. vaikka kyllä se välillä tuntuu myos itselläkin olevan, ainakin jos on miljoona asiaa mielessä.

Näin siis täällä tänään, illalla vielä monta juttua edessä. Ulkona paistaa aurinko täydeltä terältä ja on super kuuma päivä, tuulettimen edessä on kiva tehdä tietokone hommia :).

-Hanna-


lauantai 9. marraskuuta 2013

Kiireinen lauantai!

Terveiset lämpimästä Hua Hinista. On ollut hullunkurisen kiire päivä, taas ollaan menty tukka putkella paikasta toiseen. Myrskyn jälkeinen poutakin koitti, tänään mittari näytti 31 astetta. Paikalliset "heräsivät" taas henkiin ja kaupunki täyttyi matkalaisista. Toivotaan että tuo eilinen myrsky oli nyt se sksyn viimeinen ja päästään aloittamaan kuivaa talvikautta. sesonki aika kolkuttaa jo ovella. 

Huomenna on buddhalaisuuden päivä ja upean näköistä kun paikalliset lähettävät paperisia kynttilälyhtyjä pimeälle taivaalle keskustan temppelillä. Ihailen näkyä parvekkeelta ja yritän hiljentyä ja rentoutua tähän lauantai-iltaan. Tepa tuossa vieressäni meditoi ja tekee hyvää onnea elämään. Kello näyttää puolta kymmentä ja vasta tulimme kotia. On todella hyvä fiilis, koska olemme olleet enemmän kuin aktiivisia tänään. Tänään olivat monet langat solmussa, mutta saimme ne Hannan kanssa selvitettyä supervauhdilla ja kaikki on nyt hyvin. Harmittaa kun en ole jemmannut viinipulloa jääkaappiin, juuri nyt ikävöin isoa lasillista kylmää valkoviiniä, lempijuomaani. 

Täällä Thaimaassa töitä tehdessä viikkorytmi on aivan erilainen kuin mitä Suomessa on normaalisti totuttu. Täällä ei tule odotettua viikonloppua, jotta näkee kavereita ja on vapaata, koska viikonloputkin on meikäläisten työpäiviä. Kun on ollut matkailun parissa töissä vuosia maailmalla on tottunut siihen, ettei vapaata yleensä ole viikonloppuisin ja töitä tehdään kuutena päivänä viikosta. Minulla oli kahden vuoden pätkä, jolloin olin töissä joka ikinen sunnuntai.

Tänään tuli ikävä Tornioon. Puhuin mummun kanssa puhelimessa ja hän kertoi, kuinka punatulkku katsoo lintulaudalta ja että lumikin on jo maassa. Kiireen keskellä voi olla pitkäkin aika, ettei edes muista juuriaan, mutta välistä se sitten iskee, se totuus ettei ole läsnä lähimmäisten elämässä. Ja se on raastavaa. Olen jaksoittanut elämäni niin, että olen viettänyt joka vuosi vähintään kuukauden kotona perheeni parissa. Se antaa paljon voimaa, kun saa olla läheistensä seurassa ja on ihana nauttia niistä tylsän arkisista askareista. Huomenna listalla on postikorttien osto.

Anni

Ohhoh mikä päivä. Voisin sanoa, että aika kiirusta piti koko päivän. Tuli myos testattua miten nopeasti uusi pysyy matkassa mukana. Voin kyllä sanoa, että hyvin on ketterä ja nopea kulkupeli, pisteet siitä minun pinkille unelmalle. Viime yonä tuli taas jonkin verran vettä, ei onneksi samalla tapaa kuin toissayonä. Mutta edelleen tuolla teiden varsilla on isoja lammikoita ja paikkapaikoin tie on veden alla. Tänään aamupäivällä nähtiin hassu näky, ehkä jopa vähän kauhistuttava kun järjellä ajattelee. Pikku lapset olivat leikkimässä tien varressa olevassa lätäkossä, tai ehkä sitä voisi kutsua jo uinniksi... oli sen verran reilusti vettä ja kun välillä lapsukaiset oli kokonaan veden alla. Itselle tuli ensimmäisenä mieleen ne kaikki miljoonat bakteerit joita siinä vedessä on ollut.  Vesi oli ihan ruskeaa ja ikinä ei tiedä mistä viemäristä se on tullut sadeveden kanssa. Mutta lapsia se ei näyttänyt haittaavan, vaan suurella riemulla vesi lensi heidän leikeissään.

Tänään tyokuvioissa oli myos monenlaista ohjelmaa. Tehtiin varauksia hotelleihin, myos kyytejä varailtiin ja monenlaista pientä hantti hommaa siinä sivussa. Pankissakin tuli asioitua useampaan otteeseen. Kun menin pankkiin toisen kerran laskua maksamaan, ei pankin täti meinannut hyväksyä minun maksua. Minun allekirjoitukseni kun ei ollut prikuulleen sama kuin minun pankki kirjassa. Henkilollisyyspaperit kyllä täsmäsi, mutta silti piti pyytää esimiespaikalle tarkistamaan minun allekirjoitus. Kaikista hauskinta oli, että jouduin allekirjoittamaan paperit kolmeen kertaan, kun yksi koukero allekirjoituksessa oli erilainen kuin pankkikirjan allekirjoituksessa. Lopulta esimies hyväksyi maksun ja sain laskun maksettua. Itsestä kaikki kolme allekirjoitusta näytti ihan samalle, mutta ei kait sitten heidän mielestään. Ja itsellä oli vielä kauhea kiire faxaamaan kuittia hotellille, joten yritin suoriutua pankista mahdollisimman nopeasti, piti taasen huulta purra, että se länsimaalainen hermostuminen ei päässyt yllättämään!

Tänään ruokailtiin thai tyylillä, helppoa ja edullista. Katukeittion antimista päästiin nauttimaan. Kokeilin pitkästä aikaa vanhaa suosikkiani, valkosipulikanaa. Phuketissa asuessani se oli toinen ruuista joita osasin tilata thaiksi ja siksi sitä tuli tilattua aika usein. Tosin aina sen tilaus ei mennyt ihan nappiin.. Kerran menin suosikki ravintolaani illalla ja isoon ääneen kajautin tilaukseni kokille. Ravintolassa oli tuohon aikaan paljon paikallisia syomässä ja tilauksen sanottuani naurun remakka täytti ravintolan. Tilaus ei mennyt lausunnan puolesta tuona päivänä ihan putkeen... minun piti tilata paistettua valkosipulikanaa omeletin kanssa, mutta vahingossa tilasin paistettua valkosipulikanan munaa paistetut peniksen kanssa. Onneksi en saanut mitä tilasin, ymmärsin kyllä hyvin miksi paikallisia vähän nauratti minun tilaukseni :).

Hivenen taas hermoja koetellaan. Sähkot on mennyt vasta kolmesti tämän blogikirjoituksen aikana. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun minun kannettavan akku ei toimi.. joten joka kerta siis joudun avaamaan koneen uudestaan ja tietysti osa blogi tekstistä on myos kadonnut. Toivotaan, et nyt sähkot kestäisi hivenen pidempään. Ulkona näytti taas keli aika hurjalta, merellä salamoi ja voi olla, että jonkinmoisia sadekuuroja on taas luvassa.

Uni tulee taas tänään tarpeeseen näin kiireisen päivän jälkeen. Huomenna luvassa ainakin toimistotoitä ja katsotaan mitä päivä tuo tullessaan. Nyt unille, Noon lap fondie!!

-Hanna-

perjantai 8. marraskuuta 2013

Myrskyn silmässä

Eilen illalla olin niin onnellinen kuin vihdoin pääsin oikeaan ravintolaan syömään todella hyvää thaikkuruokaa, enkä saanut illalliseksi 7elevenin mikroateriaa. Viime yö oli kertakaikkisen kamala. En saanut nukutuksi kuin tunnin pari, koska yöllä yltämme pyyhkäisi kamala myrsky, ja sateet ja kova tuuli jatkuivat tämänkin päivän ajan.

Heräsin yöllä räsähdyksiin ja paukkeeseen, myrsky oli niin voimakas että sähkötkin menivät. Aamulla herätessämme kurkkasin ovesta ulos ja siellä veden seassa uivat kaikki kenkämme. Keräsin omat ja Thepin kengät veden seasta kuivaamaan ja Thep kauhistuksekseen huomasi, että hänen suosikkikenkänsä olivat hukassa. Kahlasin vedessä ja sieltähän ne kegät kurkkasivat muutaman kymmenen metrin päästä käytävällä. Thep oli iki-onnellinen kun löysin ne. Surullistahan tässä on se, että kaikki nahkaiset ja mokkaiset todella arvokkaat kenkämme kastuivat ja ainoat, joiden vuoksi Thep oli huolissaan oli hänen Big C:stä ostamat siniset muovisläpärit, joitka ovat hänelle liian pienet ja jotka maksavat kaupassa 49 THB eli ripeän euron verran. Miehet, niillä ei ole kyllä mitään tajua kenkien päälle.

Sain vihdoinkin hääinfon kirjoitettua ja toivottavasti kaasot pistävät sen etiäpäin niin tulevat vieraat saavat jo alkaa miettimään majoittumisvaihtoehtoja Bangkokissa, Surinissa ja Hua Hinissa. On kyllä hyvin jännää mennä naimisiin. Ja hyvin jännää jälleen kerran tämä uuden firman pystyttäminen.

Anni

Minä taasen nukuin melkein koko myrskyn ajan, kaveri tuli illalla kyläilemään ja tietysti ilta meni rupatellessa ja nukkumaan menokin meni myohälle. Joten aamulla heräsin paniikissa kun puhelin alkoi pirraamaan. Olin niin varma, että nukuin pommiin tapaamisesta mikä oli aamulle sovittu. No kello olikin vasta yhdeksän ja Anni kyseli olenko huomannut myrskyä ja siis minullahan ei tuossa vaiheessa ollut myrskystä vielä mitään tietoa. Sitten kun heräilin tajusin, että sähkot on poikki ja viimeistään ulos mennessä kun ovi meinasi repeytyä käsistä tajusin tilanteet. Parvekkeelta kun katselin, niin lähimetsän puut olivat ihan nurin narin ja myos etuoven luona oli kiva vesilätäkko odottomassa. Minun kengistä suurin osa oli onneksi sisällä, joten piti vain pelastaa lenkkarit ja yhdet läpsyt oven ulkopuolelta. 

Autoilu oli jonkin verran haastavaa aamulla kun lähdettiin sovittuun tapaamiseen, koska teistä osa oli kokonaan veden peitossa... Hondakin pääsi siis aamupesulle ajo reissun aikana. Ja useampaan kertaan päivän aikana vielä. Palaverin jälkeen lähdin itse taasen herkuttelemaan isaanilaisella ruualla, tällä kertaa suunnattiin Cha-Amin ja Hua Hinin puolessa välissä sijaitsevaan ravintolaan. Grillattua kissakalaa, som tam salaattia ja rapu currya oli tänään lounaalla tarjolla... aroi aroi sanon minä! Matkalla ravintolaan kolmi kaistaisesta moottoritiestä oli vain yksi kaista auki, kun vesi oli valloittanut muut kaista. Paikkapaikoin se yksikin kaista oli osittain veden alla. 

Iltapäivällä touhuttiin taas firman juttuja ja sähkotkin oli palannut kotiin. Kiva oli tulla jääkaappi kylmään kotiin, kun ilmastointi oli huutanut vähän pidemmän aikaa. Iltasella suunnattiin sitten porukalla syomään. Ravintolan kriteerit olivat sisätila ja ruokaa. Päädyttiin market villageen eli paikalliseen ostoskeskukseen ja sieltä ravintolaksi valikoitui minun ja Annin yksi lemppareista, Shabushi. Ihana hot pot ravintola jossa myos sushia tarjolla. Tosin tänään susheissa oli vähän heikko tarjonta, mutta hot pot junaradalla kulki huomattavasti paremmin herkkuja kuin ennen. Ravintolan keskellä kulkee liukuhihna, jossa on erilaisia ruoka-aineita kokattavaksi hot potissa. Kasviksia, lihaa, kalaa, kanaa, simpukoita, katkarapuja, mustekalaa jne. Ravintolan hinnat on noussut muutamassa vuodessa aika paljon, mutta edelleen hinta laatu suhde on kohillaan. Neljän hengen ruokailut buffetissa maksoi 30€. Ravintola reissu oli myos hyvin hauska... Annin kanssa kikatettiin vedet silmissä milloin millekkin asialle. Naura herätti myos reenari poika, joka oli ensimmäistä kertaa kyseisessä ravintolassa syomässä. Herran nimi on Ek ja minä kerran kirjoitin vahingossa hänen nimensä mr. Egg eli herra kananmuna, no nyt voidaan käyttää reilusti tuota herra kananmuna nimeä, veti sitten buffetissa 5 kananmunaa. Ja Teppo tietysti vitsaili, että mihinkohän herra aikoo käyttää tuon kananmunista saadun energian.. Thaimaalaisia uskomuksia taasen :). Ja Annin kanssa saatiin kunnon naurut asiasta :). Illalla ajeltiin vielä kaupungilla muutama kierros, kun Teppo kävi hakemassa temppelirahoja ja me ihmeteltiin samalla autosta Hua Hinin iltaelämää. Ihan suhteellisen vilkkaalta näytti jo iltaelämä ravintoloissa, mikä on tosi positiivinen asia. Kuukausi sitten täällä oli vielä todella hiljaista. 

Nyt aika vetää peitto korville ja mennä nukkumattia moikkaamaan! Huomenna päivä alkakoot aamu lenkillä, jos vaan luontoherra niin suo :). 

Hanna

torstai 7. marraskuuta 2013

Sataa sataa ropisee...

Hassua, taivaalta tulee vettä.. yleensä tähän aikaan vuodesta sateet alkaa olla jo ohitse, mutta tänään päivällä tuli muutama pisara. Ja äsken kun kurkkasin ulos, taivas oli taasen ihan harmaa ja vettä tulee vähän reippaammin. Toivotaan ettei koko iltaa sada, vaikka välillä sadekuurot tulee kyllä ihan tarpeeseen täällä lämmossä.

Tänään aamu alkoi perinteiseen tapaan, tosin oltiin reippaita ja valloitettiin vuori kahteen kertaan ylös ja alas! Aamulenkin jälkeen mentiin hoitamaan asioita, tänään oli Annin ja Tepon vuoro ostaa skootteri. Toivotaan, ettei huomenna ole taas minun vuoro, muuten loppuu rahat kesken :).

Nyt on taas uusi kulkupeli vuokrattavana, polkupyoriä meillä on nyt kolme ja tarkoitus olisi ostaa vielä yksi lisää. Ovat Hua Hinin keskustassa vuokrauspisteellä ja ihan kivasti polkupyorät on ollut liikenteessä. Skootteri ostosten jälkeen herkuteltiin aamupalalla, tosin aamupala oli hieman myähäinen.. klo.13.00. Edullinen aamupalasetti keskustassa 100thb eli n.2,5€. Sillä pärjää taasen pitkälle!

Tänään saatiin kyltit jotka piti saada jo eilen. Ei taas mennyt kaikki ihan niin kuin piti. Tilattiin kaksi A4 kokoista kylttiä jotka ovat pystysuuntaisia. Saatiin siis vaakakyltit ja kyltit oli tehty punaiselle pohjalle, vaikka piti olla valkoisella. Mitäs pienistä, ollaan Thaimaassa... Mai Pen Rai!! Ja ei ne kyllä kalliit olleet, joten ihan hyvin passaa minibussin ikkunaan ja myös lentokentälle näin alkuun. Ihana oli myos katsoa miten Anni vienosti vain hymyili, vaikka tajusin, että mieli olisi tehnyt varmasti näyttää naamalla ettei kyltit ollut sitä mitä piti! Hienosti ollaan opittu molemmat tai ainakin ollaan oppimassa, että kun vastoinkäymisiä tulee pitää vaan hymyillä eikä näyttää naamalla mitä ajattelee. Monesti olen itse niin länsimaalainen, että kun joku ei mene mielen mukaan, niin sen kyllä näkee naamasta. Ja täällä tunteiden näyttäminen ei ole hyvä asia ollenkaan. On parempi hymyillä ja purra huulta, niin kaikki sujuu paremmin vaikkei ihan miellyttäisikään. Itse menetin kasvoni viime vuonna paikallisessa minimarketissa, kun paikallinen mummu tuli kommentoimaan minun ulkonäkoäni thaiksi. Minä tietysti ymmärsin ja suomennettuna teksi ei ollut niin kaunista kuultavaa, mutta hyvin thaimaalaiseen tapaan kommentoituna. Sanoin sitten muutaman sanan takaisin ja mummu alkoi selittää lisää joten hermostuin tietysti ja lähdin vetämään marketista. Siihen kauppaan ei sitten enää ollut asiaa, koska varmasti olen myyjien silmissä menettänyt kasvoni. Nykyisin puren huulta ja yritän hymyillä.. vaikkei aina ihan siltä tuntuisikaan.

Muutamia toimistohommia ollaan saatu tänään aikaiseksi ja vielä edessä on tietokoneen kanssa temppuilua ja hotellikirjojen tekstien naputtelua. Illalla myös tapaaminen yhden firman edustajan kanssa, joten asiat siis menossa taasen eteen päin. Huippua mahtavaa! Saatiin tänään myos firmalle hankittua puhelin ja liittymä, joten nyt on puhelin asiakkaiden puheluita varten valmiina omien privaattinumeroiden lisäksi. Minun pitää lähteä kohta noutamaan myös pyykit pesulasta, on vaan niin luksusta kun ei tarvitse itse pyykätä tai silittää pyykkejä, vaan voi noutaa ne valmiiksi laitettuna pesulasta. Kuukauden pyykit, saa pesettää niin paljon kun haluaa, maksaa 15e. Ei ole hinnalla pilattu pesulakaan. Aina kaikki ei ole mennyt pesulan suhteen ihan niin kuin pitäisi, mutta hintaan nähden hienosti ovat hoitaneet hommansa ;).
 Kylttimme valmiina huomiselle neitsytmatkalleen.

 Sateinen maisema kotoa.

-Hanna-

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Vauhdin hurmaa

Tänään aamu alkoi reippaasti reippaillemalla. Käytiin valloittamassa taasen tuo lähivuori ja samalla pääsin testaamaan uutta paitaa, jonka Vietnamista hankin aamulenkkejä varten. Nyt ei tarvitse aurinkorasvan kanssa leikkiä ennen lenkille lähtoä. 

Lenkin jälkeen oli aika lounastaa kokouksen merkeissä. Lounas nautittiin, missäpä muuallakaan kuin iki-ihanassa Isaanilaisessa ravintolassa. Itse tulin vähän myöhässä, kun kävin katsomassa skoottereiden hintoja. Anni ja Thep oli kerinnyt tilata jo ruoat valmiiksi ja pääsinkin heti valmiiseen pöytään. Tom Yam keitto merenherkuilla, siipipapusalaattia katkaravuilla, Som Tam salaattia, kanansiipiä, grillattua possua ja tietenkin tahmariisiä. Koko lysti maksoi n.10€ juomien kanssa kolmelle hengelle, eli ei mitenkään kallista taaskaan!

Lounaan jälkeen ajeltiin mopoilla Yamahan liikkeelle ja tarkoitus oli katsella minulle uutta skootteria, no kas kummaa ajelin pränikällä pinkillä skootterilla liikkeestä kotia! Eli kaupat tuli tehtyä ja nyt on niin hieno kulkuopeli alla, että avot! Liikkeen myyjää nauratti, kun mie yritin valita Finon ja Mion välillä kumman otan. Toiset varmaan olisi tarkistellut moottoria tai ominaisuuksia. Miulle tärkeintä oli kuitenkin (skootterin) väri ja ulkonäkö. Finoon olisin muuten päätynyt, mutta sen kyljessä oli semmoisen tyttösen kuva josta en tykännyt ja Miossa on parempi moottori jos realisestikkin vielä ajatellaan! Itse oli ensin ottamassa hopean väristä, näin jo siinä kyljessä kaikki bling bling koristeet mitä siihen olisi voinut lisätä... Mutta Anni ja Thep sai minut puhuttua yli ja ostamaan pinkin Mion! Ja pinkki on kyllä niin minun väri... etten varmaan olisi muun väristä voinutkaan ostaa. Ostin samalla myös paremman kypärän, jotta on turvallista huristella uudella menopelillä. Ja menopelin sai siis heti mukaan, liikkeen myyjä myös ymmärsi pinkkihöpötykseni päälle ja laittoi mopooni pinkin rekisterikilven reunuksen ja tilaukseen meni pinkki-musta matto suojaamaan skootteria.

Skootteriostosten jälkeen ollaan päivitetty firman juttuja, yritettiin käydä myös hakemassa meidän uudet kyltit. Mutta Thaimaalaiseen tapaan liike oli sulkenut ovensa ja kun Teppo soitti perään, niin olivat unohtaneet tehdä meidän kyltit. Joten toivotaan, että huomenna onnistutaan saamaan kyltit minibusseja ja takseja varten.

Nyt aika jatkaa nettisivujen parissa. Siinä onkin hommaa muutamalle illalle. Yritetään saada tekstit mahdollisimman pian, jotta saadaa sivut avattua käyttoon! Huomiseen!



 My new darling... 


-Hanna-



Meillä Thepin kanssa päivä lähti nihkeästi käyntiin kun tultiin siihen tulokseen, että Thepin on mentävä Isaaniin viikoksi äitinsä luo. Thepin äiti on edelleen kipeänä ja kaipaa seuraa. Emme voi molemmat irrottautua arjesta, joten perjantaina vain Thep lähtee reissun päälle. En kyllä ymmärrä miten selviydyn yksin. Olen todella Teppo-riippuvainen. 

Tänään on ollut hulivilipäivä, menty koko päivä eessun taas ympäri Hua Hinia. Nyt on aika ladata tavaraa nettisivuille ja päivitellä facebookiin uusia kuvia ja tietoa. Meillä on Tepon kanssa muodostunut viime viikkoina rutiineiksi romanttiset illalliset kotona, tarjolla on yleensä 7-eleven kiskalta ostettua mikrotettua valmisruokaa. Laitan teille kuvan edellisestä illallisestamme, jonka arvo on huimat kolme euroa. Nyt jatkan töiden parissa, palataan huomenissa asiaan! 
  Korea kynttiläillallinen kahdelle. 

Anni

tiistai 5. marraskuuta 2013

Aktiivista menoa

Toimintaa ja menoa tukka putkella. Aamu aloitettiin pyykkäämällä, Thep kun on niin neuroottinen ettei anna hyvälaatuisia vaatteita pesuloiden tuhottavaksi, joten hän ahkerasti käsipyykkää vaatteemme kotosalla. Minä puolestaan aloitin aamun hoitamalla loppuviikon mnibussikuljetuksia. Kävimme ottamassa kopiot kaikista tärkeistä dokumenteista, jotta tarvittaessa kopiot löytyvät allekirjoitettuna kotoa. Pyrokraattisessa maassa kun olemme, pitää pienempääkin asianhoitoa varten olla näyttää kaikki paperit passista talonkirjaan. Nyt on eri mukava kun ei tarvitse hetkeen lähteä kopioimaan yhtä puuttuvaa paperia, kaikista on parikymmentä kopiota valmiina.

Aamulla huristelimme skootterilla tekemään All Around Asia kylttejä. Kävimme myös pankissani, koska olin jälleen unohtanut pankkikorttini pinkoodin. Thaimaassa saa onneksi itse päättää pinkoodinsa, joten nyt lupaan muistaa uuden tunnukseni. Sain samalla uuden kortin ja nyt on komia kortti, kestää vingutella. Sattumalta törmäsin pankissa muutamaan potentiaaliseen asiakkaaseenkin, joten itse asianhoito jäi Thepin armoille. Söimme kevyen aamias-lounas yhdistelmän Market Village -ostoskeskuksessa, jonka jälkeen ajoimme vuorten halki Hua Hinin kaupungintalolle. Sain puhuttua sinkkupaperini takaisin omaan huostaani, joten on nyt kaikki dokumentit kasassa, mitä Bangkokin ministeriössä täytyy esittää ensi kerralla. Kävimme Fight Paradisella katsomassa Lucky koiraa, mutta hän oli lähtenyt lätkimään, kai on suuttunut kun väkisillä häntä olemme lääkinneet muutaman päivän ajan. Eiköhän se routa porsaan kotia aja, tai täällä kun ollaan paremminkin kuumuus ja katukoirat Luckyn kotia aja... Kävimme myös maallamme katsomassa kuinka omakotitalotonttimme jaksaa. Ei tarvitse nurmikon leikkuusta huolehtia, sillä maallamme laidunsi useampi kymmen lehmää. Siinä ne sitten seisoi ja tuijotti minua valkoista naista kun tunkeilin heidän apajilleen. Laitan tästä tapahtumasta kyllä teille kuvan.

Vierailimme iltapäivästä hammaslääkärissä, Thep tekee pihinä tilastotutkimusta, missä paikassa saa edukkaammaan juurihoidon. Itsepähän kärsii kivusta ja särystä. Anoimme myös Thepille tänään uutta vakuutusta, vuoden tapaturmavakuutus maksaa 2500 B (60 €) ja jos haluaa kaiken kattavan vakuutuksen sisältäen sairauksien hoidon hinta on 6000 B (145 €) per vuosi.

Tulimme kääntymään kotona ja lähdemme kohta kuvaamaan huoneiston, jonka otamme matkalaisille vuokralle. Upealla paikalla keskustan alueella sijaitseva studio suomalaisten suosimassa Tira Tiraa taloyhtiössä. Joten taas mennään, palaamme asiaan!

 Tässä kaunis talotonttimme komeine pihveineen.


 Tässä me ihmetellään toisiamme. Minä ja muut.

Anni

Home sweet home! kyllä kotiin on niin ihana palata. Ihana on olla reissussa ja matkailla, mutta reissun yksi parhaista hetkistä on kotiin paluu. Oma sänky, oma koti ja kaikki ihanat asiat kotona! Minun päiväni alkoi hyvin verkkaisesti. Hotelli huone piti luovuttaa klo.12.00 ja lähetystoon piti mennä 13.30. Luovuin huoneesta vähän aikaisemmin ja lähdin kaupungille kiertelemään. Päädyin markkinoille, josta tein ainakin omasta mielestäni todella hyviä loytojä. Nyt on taas muutama Vietnamin muisto hankittuna ja koristuksia kotiin laitettavaksi. Jos joskus oikesti saan sen virallisen kodin, niin sen sisustus jutut on kyllä jo ostettuna. Suomessa vanhempien luona on muutamia lamppuja, patsaita jne... odottamassa sitä minun omaa kotia.
Ennen viisumin noutoa kävin myos herkuttelemassa lounaan merkeissä Au Parc nimisessä kahvilassa, lähellä presidentin palatsia. Kiva viehättävä kahvila, hyvin suosittu lounas aikaan.

Lounaan jälkeen hyppäsin taksiin ja huristelin kohti lähetystoä. Viisumin nouto oli nopsa juttu, ehkä meni puoli minuuttia kun olin passi kourassa ja lähetyston ulkopuolella viisumia tarkistamassa! Lähetyston jälkeen huristelin hotellille hakemaan tavaroitani. Ja siitä suuntasin sitten kohti lentokenttää. Kentällä oli vähän turhankin ajoissa, mutta toisaalta hyvä niin. Koska taivaan täydeltä alkoi tulla vettä, juuri kun saavuin kentälle. Ei olisi ollut kiva olla kaupungilla seikkailemassa moisen kuuron aikana. Koko Saigon meni ihan harmaaksi ja kauhea tuuli ja vesisade paiskoi kaupungissa reilun tunnin ajan. Kone "kotiin" oli onneksi ajoissa myrskystä huolimatta ja Thaimaan päässä passintarkastus oli super nopea. 20 minuuttia koneen laskeutumisesta istuin jo taksissa matkalla kotiin! Matkalla yritin nukkua, mutta jotenkin odotin vaan niin kovasti kotiin paluuta, ettei unikaan tullut matkan aikana.

Huomenna on aika palata taas ruotuun ja aloittaa päivä aamulenkillä ja sen jälkeen katsella Annin kanssa mitä on seuraavaksi ohjelmassa :). Nyt suihkun kautta unten maille.. uni tulee ihan tarpeeseen! Noon lap fondie!

-Vietnamin matkaaja Hanna-

maanantai 4. marraskuuta 2013

Maanantaita Bangkokista!



Eilen oltiin koko päivä temppelillä Bangkokissa viettämässä pyhäinpäivää paikalliseen tapaan. Lähetettiin terkkuja taivaisiin menehtyneille tutuille ja sukulaisille sekä tehtiin hyvää onnea elämäämme. Lahjoitettiin firman puolesta munkeille selviytymispaketit ja nyt on hyvä mieli kun ollaan tehty hyvää meriittiä elämään. Tykkään todella paljon meidän temppelikäynneistä, koska aina arkena on niin kiire, ettei ehdi rauhoittua. Temppelillä on pakko istua rauhassa vailla kiirettä mihinkään ja meditoida. 

Tekee todella hyvää, suosittelen lämmöllä. Hannan lähdettyä eilen iltapäivällä kohti Vietnamia, jäimme Thepin kanssa temppelille. Emme pitäneet mitään kiirettä, koska yövyimme Bangkokissa. Temppelimenojen hiljennettyä jäimme hengailemaan temppelille, istuimme siellä tuttujen munkkifrendujen kanssa porisemassa niitä näitä.  Yksi temppelivierailujen kohokohdista on se, että saa keskustella harvinaisen viisaiden miesten kanssa… Eikä juttuseura lopu kesken! :)
 

Vietimme aikaa myös Thepin isän ja veljen kanssa, he olivat molemmat paikan päällä ja munkkeja ovat hekin. Thepin äiti estyi pääsemästä paikan päälle, koska hän oli kohteliaisuussyistä ottanut naapurinrouvilta betelpähkinämällin, jota oli pureskellut vierailun ajan. Kyseinen tuote on Thaimaassa erittäin suosittua vanhempien ihmisten keskuudessa, Suomessa se luokiteltaisiin varmasti huumavaksi luonnontuotteeksi. Betelpähkinä on betelpuussa (Arekapalmu) kasvava päihdyttävä tuote ja verrattavissa purutupakkaan tai -nuuskaan. Olette varmasti nähneet valokuvia Thaimaasta, jossa vanhat mummut istuvat hymyssä suin mustat hampaat vilkkuen vaaleanpunainen kuola suupielestä valuen. Tämä johtuu siis betelistä. Thepin äiti on heittänyt kyseisen luonnontuotteen käytön pois yli vuosikymmen sitten ja kokeilun ansiosta hän päätyi lääkärihoitoon... Emme siis suosittele kokeilemaan!


Thepin molemmat veljet sekä isä ovat tällä hetkellä munkkeina, kukin erissä temppelissä, mutta kokoontuivat kaikki eilen isoon temppeliin Bangkokiin. Illan vietin siis laatuseurassa munkkien kanssa. Haimme aamulla myös Thepin serkun virkkisvaatteet mukaan, koska hänen kolmen kuukauden munkkikausi päättyi tänään. Sain Thepin isältä todella kauniin lasisen amuletin, josta haluan teettää itselleni onnenriipuksen paikalliseen tapaan.


Nukuimme yön paikallisessa hotellissa temppelin lähellä. Menimme ensimmäiseen vastaan tulevaan majaan yöksi, emme jaksaneet alkaa kiertää paikkoja iltamyöhäisellä. Laitan teille myös kuvan huoneestamme, täällä Thaimaassa kun siivoajat jaksavat yllättää ja askarrella pyyhkeistä sängyn päälle kauniita eläimiä. Yleensä nämä pyyhe-eläimet ovat joutsenia tai norsuja. Meidän sängyllä pötkötteli sika! Tai siaksi sitä ainakin luullen... 


Aamulla matkasimme ministeriöön viisumiasioissani. Menimme tekemään minun oleskeluluvan valmiiksi. Ei niinkään yllättävää, mutta ei taaskaan sujunut niin kuin Strömsössä… Paperimme olivat muuten kunnossa, mutta meiltä puuttui neljä yhteiskuvaa sekä sinkkutodistukseni, joten joudumme palaamaan asiaan myöhemmin. Voi Thaimaa, miksei ohjeissa voisi joskus lukea niitä kaikkia asioita ja dokumentteja mitä tarvitsee esittää asioidessa virastoissa? Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille!

Munkin puheilla lahjojen kanssa.


 Auringon laskiessa otin kuvan temppeliltä, jossa muista temppeleistä tulleet munkit ovat lähdössä iltariittiin.
 Munkki rauhoittumassa hyvän kirjan parissa.


 Aika rentoutua pitkän päivän päätteeksi.


Sika vai jänes?




 Anni